New York Times vastaan Sullivan
New York Times Co. vastaan Sullivan on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1964 antama päätös, jonka mukaan Yhdysvaltain perustuslain ensimmäinen lisäys rajoittaa julkisten viranomaisten mahdollisuutta haastaa ketään oikeuteen kunnianloukkauksesta. Päätös edellyttää, että viranomaisen tai julkiseen virkaan pyrkivän henkilön on pystyttävä todistamaan vastaajan julkaisseen kunniaa loukkaavan väittämän joko tietäen sen olevan valheellinen tai täysin piittaamatta totuuden selvittämisestä.[1] Edellytyksen täyttymisestä käytetään juridista termiä actual malice [2][3].
Päätöksen taustalla oli The New York Timesissa vuonna 1960 julkaistu ilmoitus, jossa kerrottiin Alabaman poliisin piirittäneen osavaltion yliopiston kampusalueen ja vihjattiin, että poliisi olisi jollain tavalla sekaantunut rasistiseen terroriin.[4] Montgomeryn poliisipäällikkö L. B. Sullivan haastoi lehden oikeuteen ja voitti jutun paikallisessa tuomioistuimessa. Alabaman korkein oikeus vahvisti tuomion, ja juttu siirtyi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. Korkein oikeus päätti äänin 9–0, että tuomio oli perustuslain ensimmäisen lisäyksen vastainen. Samantyyppisiä päätöksiä on annettu myöhemmin myös muunlaisia julkisuuden henkilöitä kuin viranomaisia koskevissa tapauksissa[5].
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen Clarence Thomas pitää Times vastaan Sullivan -päätöksen antamaa suojaa kunnianloukkaussyytteitä vastaan liian suurena. Aiemmin vastaavaa kritiikkiä esitti Antonin Scalia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ New York Times v. Sullivan (1964) Bill of Rights Institute. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Mediasanasto issuu.com. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ Actual Malice The First Amendment Encyclopedia. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
- ↑ New York Times Co. v. Sullivan britannica.com. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Public Figures and Officials The First Amendment Encyclopedia. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Justice Thomas urges Supreme Court to reconsider landmark libel decision ABA Journal. 19.2.2019. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
