Aasian geologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aasian geologia käsittää Aasian maanosan kallioperään, maaperään ja niihin kätkeytyviin luonnonvaroihin liittyviä seikkoja.

Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiassa on laajoja vuoristoalueita ja tuliperäisiä alueita. Tiibetin ylänkö on maailman ylängöistä korkein. Sitä reunustaa etelässä Himalajan vuoristo, sen länsipuolella on Karakorumin vuoristo ja sen pohjoispuolella ovat Kunlunin vuoristo sekä Tamirin ja Dzungarian alangot. Arabian niemimaalla ja Siperiassa kallioperä kuuluu maailman vanhimpiin.[1]

Intian laatan törmääminen Euraasian laattaan vaikutti Himalajan, Karakorumin, Hindukušin, Kunlunin ja Tienshanin vuoristojen syntymiseen. Näiden vuoristojen yhtymäkohdasta alkaa Pamirin vuoristo.[2] Näistä vuoristoista Aasian keskiosaan päin, Keski-Aasiassa sijaitsevat alankoalueet Ferganan laakso[3], Turanin alanko[4] ja Turgain painanne[5]. Kunlunin vuoristosta pohjoiseen on Pohjois-Kiinan tasanko[6] ja vielä pohjoisempana Mongolian ylänkö.[7] Siperian keskisessä pohjoisosassa on Putoranan laakio, jossa on ylänköalueita.[8]

Seisminen ja vulkaaninen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiassa on ollut monia pahoja maanjäristyksiä. Shaanxin maanjäristys vuonna 1556 Kiinassa surmasi eniten ihmisiä historiassa. Vuonna 2011 Japanin maanjäristys aiheutti tuhoisan tsunamin.[9]

Vulkaanista toimintaa tapahtuu etenkin Indonesian vulkaanisen kaaren sekä Filippiinien ja Japanin tulivuorijonojen alueella.[1]

Kaakkois-Aasiassa on noin 750 aktiivista tulivuorta kolmen mannerlaatan rajavyöhykkeillä: Indo-Australian laatta, Euraasian laatta ja Filippiinien laatta kohtaavat aiheuttaen alityöntöä, mikä muodostaa osan Tyynenmeren tulirenkaana tunnettua erittäin vulkaanista vyöhykettä.[10]

Kaivannaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiassa on paljon fossiilisia luonnonvaroja, noin 60 % maapallon tunnetuista kivihiilivaroista ja kaksi kolmannesta raakaöljy- ja maakaasuvarannoista.[11]

Suurimmat kivihiilivarat ovat Siperiassa, Keski-Aasian tasavalloissa, Intiassa ja etenkin Kiinassa. Itä-Aasian kallioperä on suotuisaa öljyn löytymiselle, vaikka sitä ei ole kaikkialla etsitty systemaattisesti, ja merenalaisista lähteistä pumpataan jo öljyä Indonesiassa, Kiinassa ja Bruneissa. Suurimmat öljyesiintymät ovat kuitenkin Aasian länsiosassa kuten Arabian niemimaalla. Siperia tuottaa enemmän maakaasua kuin Lounais-Aasia, ja siellä on myös merkittäviä öljykenttiä.[11]

Eniten uraania on Kirgistanissa, mutta Kiinalla ja Intialla on myös omat kaivoksensa. Rautaa on löytynyt monin paikoin, etenkin Ural-vuoristosta ja Kiinasta.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ray Hudson: Geographica, maailmankartasto, maanosat, maat, kansat, s. 144. Suomentanut Jorma Harju, Outi Kaskinen, Janne Kostamo, Mikko Lantz, Olli Ruth, Heikki Seppä, Mika Tammilehto, Allan Tiitta, Matti Tikkanen, Sanna Vaalgamaa. H.F.Ullmann, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0.
  2. Tajik National Park Unesco. Viitattu 26.7.2023.
  3. Central Asia, the complexities of fergana valley Forbes. Viitattu 26.7.2023.
  4. Turan Plain Britannica. Viitattu 26.7.2023.
  5. Turgay Valley Brtannica. Viitattu 26.7.2023.
  6. North China Plain Britannica. Viitattu 26.7.2023.
  7. The spatial consistency of summer rainfall variability between the Mongolian Plateau and North China 23.7.2020. Phys.org. Viitattu 7.26.2023.
  8. Putorana Plateau Unesco. Viitattu 26.7.2023.
  9. A Look Back at Asia's Most Devastating Earthquakes Time. Viitattu 6.9.2023.
  10. Whelley et al.: The frequency of explosive volcanic eruptions in Southeast Asia Bull. Volcanol.. 2015. Viitattu 4.9.2023.
  11. a b c Asia: Mineral resources Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.9.2023.