Ernst Mach

Ernst Mach

Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.

Ernst Mach syntyi Chrlicessa, Böömissä, Itävallassa (nykyisin osa Brnoa Tšekissä). 14-vuotiaaksi saakka hän oli kotiopetuksessa ja 17-vuotiaana hän pääsi Wienin yliopistoon. Siellä hän opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa ja filosofiaa. Fysiikan tohtoriksi hän väitteli vuonna 1860. Vuonna 1864 hän vastaanotti matematiikan professorin viran ja kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1866, myös fysiikan professorin viran. 1867 hän otti vastaan kokeellisen fysiikan viran Kaarlen yliopistossa Prahassa. Mach palasi vielä Wienin yliopistoon induktiivisen filosofian professoriksi 1895, mutta kärsittyään kaksi vuotta myöhemmin sydänkohtauksen hän jäi eläkkeelle saatuaan nimityksen Itävallan parlamenttiin. Hän jatkoi luennoimista ja julkaisemista vielä eläkkeelläkin. Mach kuoli 19. helmikuuta 1916 Haarissa Saksassa.

Fysiikka

Machin kokeellisen fysiikan tutkimus keskittyi interferenssiin, diffraktioon, polarisaatioon ja valon heijastumiseen. 1877 Mach julkaisi tutkimuksen yliääninopeudesta. Tässä julkaisussa hän kuvasi yliäänellä liikkuvasta ammuksesta havainnoidut äänivaikutukset. Mach päätteli ja vahvisti matemaattisesti kartion muotoisen iskuaallon olemassaolon yliäänisen liikkeen aikana. Kappaleen nopeuden ja äänennopeuden suhdetta kuvaavaa lukua kutsutaan Machin luvuksi. Kosmologiassa tunnetaan Machin esittämä Machin periaate -niminen hypoteesi.

Mach kiisti atomien olemassaolon.

Aistihavainnot

Aistihavaintojen alalta Mach tunnetaan Machin nauhana tunnetusta optisesta illuusiosta.

Tieteenfilosofia

Machin tieteenfilosofian perustana on ajatus, että tieteelliset lait ovat kokeellisten tapahtumien summauksia. Näillä laeilla pyritään ymmärtämään muuten inhimillisesti käsittämättömän monimutkaista todellisuutta. Tieteelliset lait ovat siten tiukasti kiinni inhimillisessä ajattelussa. Koska tieteelliset lait tehdään inhimillisen ymmärryksen rajallisuuden mukaan, ne pyritään tekemään mahdollisimman yksinkertaisiksi ja taloudellisiksi. Siksi lait eivät sisällä todellisuutta objektiivisena kokonaisuutena vaan inhimillisenä näkökulmana. Vain tietyllä tarkkuudella voidaan tehdä kokeita, joilla on keskenään samat olosuhteet ja samat tulokset, koska tismalleen samanlaisia olosuhteita ei ole mahdollista toistaa. Vain ajatuksellisesti voidaan toistaa yhtäpitäviä tapahtumia.

Machin ajattelulla oli suora vaikutus Wienin piiri -nimiseen filosofien ryhmittymään, joka toimi Wienissä nimellä Verein Ernst Mach (Ernst Mach -yhdistys), sekä yleisesti loogisen positivismin koulukuntaan. Albert Einstein nimesi Machin suhteellisuusteorian edelläkävijäksi.

Kirjallisuutta

• Banks, Erik C.: Ernst Mach's World Elements, Kluwer (Springer), Dordrecht, 2003.
• Blackmore, John T.: Ernst Mach – His Life, Work, an Influence, Berkeley and Los Angeles, 1972.
• Blackmore, John (toim.): Ernst Mach – A Deeper Look, Dordrecht, 1992.
• Blackmore, J.; Itagaki, R. & Tanaka, S. (toim.): rnst Mach's Vienna – 1895-1930, Dordrecht, 200.1
• Blackmore, John T.; Itagaki Ryoichi & Tanaka, Setsuko (toim.): Ernst Mach's Science, Tokai University Press, Kanagawa, 2006
• Blackmore, John & Hentschel, Klaus (toim.): Ernst Mach als Aussenseiter, [Korrespondenz], Braumüller, 1985.
• Haller, Rudolf & Stadler, Friedrich (toim.), Ernst Mach – Werk und Wirkung, Hoelder-Pichler-Tempsky, Wien, 1988.)
• Hoffmann, D. & Laitko, H. (toim.): Ernst Mach -Studien und Dokumente..., Berlin, 1991.
• Prosser, V. & Folta, J. (toim.): Ernst Mach and the development of Physics – Conference Papers, Prague, 1991.
• Thiele, Joachim (toim.): Wissenschaftliche Kommunikation – Die Korrespondenz Ernst Machs, Kastellaun, 1978.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernst Mach Wikimedia Commonsissa

• Pojman, Paul: Ernst Mach The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi).