831 Naval Air Squadron
831 Naval Air Squadron (831 NAS) oli Britannian kuninkaallisen laivaston ilmavoimien lentolaivue.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laivue perustettiin 1. huhtikuuta 1941 RNAS Crailissa kalustonaan 12 Fairey Albacorea. Laivue siirrettiin elokuussa RNAS Machrihanishiin ennen lokakuista siirtoa HMS Indomitablelle, jonka mukana laivue siirtyi Jamaikalle.[1]
Laivue oli koulutettavana Norfolkissa Virginiassa, kunnes se palasi tukialukselle purjehtien Kapkaupunkiin, jonne se saapui joulukuun lopulla 1941. Vuoden 1942 alussa tukialuksen mukana laivue purjehti ensin Port Sudaniin ja sitten tukialus kuljetti 50 Kuninkaallisten ilmavoimien Hawker Hurricanea Jaavalle, jolloin laivueen tehtävänä oli sukellusveneiden torjunta. Laivue palveli tukialuksella ja maissa Ratmalanassa ja China Bayssä Ceylonilla ennen kolmiviikkoista palvelustaan helmi-maaliskuussa Khormaksarissa RAF:n tukikohdassa Adenissa rannikkopuolustuksen tukena.[1]
Laivue palasi kesäkuun alussa tukialukselle ja se otti osaa Madagaskarin valtaukseen. Laivue suoritti syöksypommituksia sekä sukellusveneiden torjuntaa. HMS Indomitable siirtyi Kapkaupungin kautta Gibraltarille . Tukialus laivueineen otti elokuussa osaa operaatio Pedestaliin, minkä aikana se vaurioitui pahoin. Tukialus siirsi laivueensa Englantiin ennen siirtymistään Yhdysvaltoihin telakalle. Laivue supistettiin yhdeksään koneeseen ja siihen liitettiin muutama Fairey Barracuda I.[1]
Laivueen vietettyä aikaansa RNAS Crailissa, Lee-on-Solentissa, Hatstonissa sekä Machrihanishissa se palasi maaliskuussa 1943 Indomitablelle. Laivue palasi kuitenkin toukokuussa RNAS Lee-on-Solentiin uudelleen kalustettavaksi. Laivueen uusiksi koneiksi toimitettiin Fairey Barracuda II:t. Laivue liitettiin marraskuussa 52. laivaston torpedopommittajalennostoon. Laivueen suoritettua helmikuussa 1944 tukialukselle laskeutumiskoulutuksen HMS Victoriousilla se siirrettiin maaliskuussa HMS Furiousille, jonka mukana laivue osallistui hyökkäykseen Saksan laivaston taistelulaiva Tirpitziä vastaan.[1]
Laivue osallistui myös toukokuussa vastaavaan yritykseen Victoriousilla, mutta huono sää esti sen. Laivue suoritti sen tilalla hyökkäyksen rannikkoliikennettä vastaan.[1]
Laivue palasi Kauko-Itään tukialuksen mukana ja siihen liitettiin 9. heinäkuuta 829 laivue, jolloin laivueen vahvuus nousi 21 koneeseen. Samalla lakkautettiin torpedopommittajalennosto. Laajennettu laivue hyökkäsi maakohteita ja öljyvarastoja vastaan Sabangin satama-alueella Sumatralla sekä läheiselle lentokentälle. Tämä ja muut vastaavat operaatiot osoittivat Barracudan suorituskyvyn rajat, jolloin tehtiin päätös koneiden korvaamisesta tehokkaammilla Grumman Avengereilla. Laivue hylkäsi koneensa ja palasi Englantiin saattuetukialuksilla HMS Battler ja HMS Thane. Laivue lakkautettiin 6. joulukuuta 1944 RNAS Lee-on-Solentissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finnis, Bill: The History of the Fleet Air Arm from Kites to Carriers. Shrewsbury: Airlife Publishing Ltd, 2000. ISBN 1-84037-182-X (englanniksi)
- Wragg, David: Fleet Air Arm Handbook 1939-1945. Gloucestershire: Sutton Publishing Ltd, 2001. ISBN 0-7509-3430-1 (englanniksi)
- Jackson, A. J.: Blackburn Aircraft since 1909. England: Funk & Wagnalls, 1968. (englanniksi)
- Taylor, H. A.: Fairey Aircraft since 1915. England: Naval Institute Press, 1988. ISBN 0-87021-208-7 (englanniksi)
- Kay, Anthony L. & Smith, J. R.: German Aircraft of the Second World War. Lontoo: Putnam, 2002. ISBN 0-85177-920-4 (englanniksi)
- Polmar, Norman: Aircraft Carriers - A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909-1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0 (englanniksi)