7968 Elst–Pizarro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
7968 Elst–Pizarro

1996 N2, 1979 OW7, 133P/Elst-Pizarro

Löytäminen
Löytäjät E. W. Elst,
G. Pizarro
Löytöaika 14. heinäkuuta 1996
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 3,16 AU
Pienin etäisyys Auringosta 2,65 AU
Suurin etäisyys Auringosta 3,67 AU
Eksentrisyys 0,162
Kiertoaika Auringon ympäri 2051 päivää
5,62 vuotta
Inklinaatio 1,39°
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 2–5 km
Pyörähdysaika 3,47 h
Absoluuttinen kirkkaus 15,6

7968 Elst-Pizarro tai 133P/Elst-Pizarro on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetaksi ja komeetaksi luokiteltu aurinkokunnan pienkappale eli päävyöhykkeen komeetta. Elst-Pizarron löysivät E. W. Elst ja G. Pizarro vuonna 1996. Nimensä tämä asteroidi sai löytäjiensä mukaan komeettamaisuutensa vuoksi. Ennen nimeämistään kohde tunnettiin tunnuksella 1996 N2. Elst-Pizarro oli havaittu myös vuonna 1979 tavallisena asteroidina, ja sille oli annettu tunnus 1979 OW7. Kappale ei ollut kuitenkaan herättänyt suurempaa kiinnostusta ennen kuin Elst ja Pizarro löysivät sen uudestaan aktiivisena komeettana.[1][2][3][4][5]

Elst-Pizarro kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä pyöreähköllä radalla, jonka kaltevuus eli inklinaatio on pieni. Tällaiset radat ovat tyypillisiä päävyöhykkeen asteroideille, mutta komeettojen keskuudessa ne eivät ole yleisiä. Elst-Pizarro ei ole ainoa tällaisella radalla kiertävä kappale, sillä myös 118401 LINEAR (176P/LINEAR) kiertää vastaavanlaisella radalla. Elst-Pizarron ja muiden päävyöhykkeen komeettojen uskotaan olevan jäisiä asteroideja, jotka ovat syntyneet asteroidivyöhykkeellä eivätkä ole päätyneet radoillensa Aurinkokunnan ulko-osista. Elst-Pizarro kuuluu Themis-ryhmään.[1][3][2]

Elst-Pizarro on jäätä sisältävä pieni asteroidi, jonka on havaittu osoittavan komeettamaista aktiivisuutta. Pizarro ja Elst havaitsivat kappaleesta lähtevän pölysuihkun vuonna 1996. Vuonna 2002 David Jewitt ja Henry Hsieh havaitsivat pölysuihkun uudestaan. Tämä varmisti kohteen olevan tosiaankin aktiivinen komeetta, sillä aktiivisuus toistui eikä voinut johtua vain satunnaisesta asteroidiin osuneen kappaleen törmäyksestä. Elst-Pizarro on todennäköisesti asteroidi, joka on säilyttänyt jäätä suojassa pintansa alla, mutta törmäys toisen kappaleen kanssa on paljastanut osan jäästä ja pikkuplaneetta on tullut aktiiviseksi. Elst-Pizarron lisäksi myös Themis-ryhmän nimikkopikkuplaneetan, Themiksen, pinnalta on löydetty jäätä.[2][3][6] Koska Elst-Pizarron absoluuttinen magnitudi (H) on 15,6, sen läpimitta on todennäköisesti kahden ja viiden kilometrin välillä.[7]