1,2-epoksibutaani
| 1,2-epoksibutaani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-etyylioksiraani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CCC1CO1 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H8O |
| Moolimassa | 72,104 g/mol |
| Sulamispiste | -150 °C[1] |
| Kiehumispiste | 63,3 °C[2] |
| Tiheys | 0,8297 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | 95,5 g/l (25 °C)[3] |
1,2-epoksibutaani (C4H8O) eli 1,2-butyleenioksidi on epoksideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa liuottimia stabiloivana aineena ja muiden yhdisteiden valmistukseen.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa 1,2-epoksibutaani on väritöntä nestettä. Yhdiste liukenee veteen ja myös useisiin orgaanisiin liuottimiin, esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin ja asetoniin. Se reagoi nukleofiilien kuten alkoholien ja amiinien kanssa. 1,2-epoksibutaani on ärsyttävä yhdiste ja voi olla karsinogeenista.[4][5][6]
1,2-epoksibutaania valmistetaan useimmiten niin kutsutulla kloorihydriinireitillä. 1-buteenin ja kloorin reaktiotuotetta kuumennetaan emäksisissä oloissa, jolloin muodostuu 1,2-epoksibutaania. Myös 1-buteenin hapetusta voidaan käyttää.[5][7]
1,2-epoksibutaania käytetään erityisesti kloorattuja liuottimia stabiloivana aineena. Siitä valmistetaan 1,2-butaanidiolia, butanoliamiineja, eettereitä, estereitä, polybutyleenioksideja ja polyuretaaneja. Johdannaisia käytetään muun muassa korroosionestoaineina, voiteluaineina ja polttoaineiden lisäaineina.[5][6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 3–242. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.3.2024). (englanniksi)
- ↑ a b George W. A. Milne ym.: Gardner's commercially important chemicals, s. 28. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. (englanniksi)
- ↑ 1,2-epoxybutane:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
- ↑ 1,2-epoksibutaanin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 29.3.2024
- ↑ a b c Eula Bingham, Barbara Cohrssen: Patty's Toxicology, s. 446–447. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-1-118-16581-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.3.2024). (englanniksi)
- ↑ a b Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 204. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 978-1-119-26784-3. (englanniksi)
- ↑ a b Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals, s. 155. 2nd Edition. Wavelength Publications, 2001. ISBN 0-9522674-2-X. (englanniksi)