Äyri
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Äyri (ruots. öre < lat. aurēus, kultainen) on alkuaan ollut painomitta ja myöhemmin rahayksikkö Pohjoismaissa. Se on ollut laskuyksikkönä käytössä keskiajalta lähtien, jolloin sen arvo oli ⅛ markkaa. Se jakautui kolmeen aurtoon eli aurtuaan eli äyrityiseen. Kustaa Vaasan ajoista lähtien se jakautui kahteen aurtoon. Äyri jakautui keskiajalla penninkeihin, joita äyriin sisältyi eri suuruinen määrä eri osissa Pohjoismaita. Määrä vaihteli 24:stä 48:aan. Tanskasta ja Norjasta äyri poistui käytöstä 1300-luvulla, kun näissä maissa siirryttiin killinkeihin. Ruotsissa se säilyi käytössä ja sen arvoksi vakiintui 24 penninkiä koko valtakunnassa.
Ruotsissa alettiin 1522 lyödä äyrejä hopearahoiksi. Aluksi äyrin hienopaino oli 1,37 grammaa hopeaa, mutta myöhemmin hopean määrä väheni. Turussa lyötiin äyrejä vuosina 1523–1524. Vuonna 1566 Ruotsissa alettiin lyödä kahden äyrin rahoja. Myöhemmin alettiin tehdä eriarvoisia äyrejä puolesta äyristä 16 äyriin saakka. Kuparia alettiin käyttää rahametallina 1624, jolloin yksi äyri painoi 32,3 grammaa. Kupariäyrin suhde hopeaäyriin oli sellainen, että yksi hopeaäyri vastasi kahta kupariäyriä. Vuonna 1664 niiden suhde oli 1:3. Kuparin arvo alkoi laskea hopeaan verrattuna, jolloin ihmiset tekivät eron hopea- ja kupariäyrien välillä. Tällöin muodostui kaksi rahakantaa. Kaarle XI:n aikana 1661 kuparikanta hyväksyttiin virallisesti ja kolikoissa oli kirjaimet KM (kopparmynt, kupariraha). Liikkeeseen lasketuissa hopearahoissa oli kirjaimet SM (silvermynt, hopearaha). Käytäntöä jatkettiin vuoden 1776 rahauudistukseen asti. Vuonna 1719 yhtä kupariäyriä alettiin nimittää runstykiksi (ruots. run(d)stycke, raha), joka oli ollut hopeaäyrin nimitys 1520-luvulta lähtien. Viimeisen kerran kupariäyrejä valmistettiin 1778.
Äyrin rahoja alettiin lyödä uudelleen vuonna 1855. Vuodesta 1873 lähtien Ruotsissa yksi kruunu vastasi sataa äyriä. Sama suhde otettiin käyttöön Tanskassa 1873 ja Norjassa 1875 Skandinavian rahaunionin myötä.
Ruotsissa äyrit poistettiin maksuvälineinä käytöstä 2010 ja Norjassa 2012. Yhden kruunun kolikosta tuli pienin käypä raha.
Äyrinmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äyri on myös ollut Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa käytössä verolukuna, joka osoitti maatilan suuruuden. Yksi äyrinmaa (öresland) vastasi sellaista tilaa, jonka kylvämiseen tarvittiin yksi tynnyrillinen viljaa. 1500- ja 1600-luvun verotuksessa yksi äyrinmaa vastasi yhden kahdeksasosan vanhan manttaalin kokoista tilaa. Äyrinmaan suhde markanmaahan oli sellainen, että yksi äyrinmaa oli 1/8 markanmaata, joka jakautui kolmeen äyrityisenmaahan. Markanmaasta suoritettiin maaveroa yksi markka ja se vastasi aluksi yhtä vanhaa manttaalia, myöhemmin 1/4 manttaalia.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1965
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1966
- Sven E. Lindqvist: Numismaattinen sanakirja, Otava 1996 ISBN 951-1-13928-2