Äänekosken työväentalo
| Äänekosken työväentalo | |
|---|---|
| Äänekosken työväentalo | |
| Osoite | Keskuskatu 10-12, 44100 Äänekoski |
| Sijainti | Äänekoski |
| Valmistumisvuosi | 1904 (1905,1923,1962-64) |
| Rakennuttaja | Äänekosken Työväenyhdistys |
| Omistaja | Äänekosken Sosialidemokraatit ry sekä Työväen sanomalehdet |
| Runkorakenne | hirsi, lauta, tiili |
| Kerrosluku | 2 + 1 |
 |
|
Äänekosken työväentalo sijaitsi Äänekosken keskustassa ja se edusti työväentalorakentamiselle ominaista rakentamistyyppiä alkuperäisen osan osalta ja on rakennushistoriallisesti arvokas.[1]
Työväentalo purettiin vuonna 2001.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äänekosken työväenyhdistys on perustettu vuonna 1903. Omaa taloa alettiin hankkia jo vuonna 1904. Tonttimaan lahjoittivat Hekkilän ja Eerolan talojen isännät. Työväenyhdistyksen omistuksessa on myös Piilolan talon maita. Vuonna 1904 yhdistys osti K. Pajalalta rakennuksen salvoksen. Tästä rakennettiin keittiö ja ravintolahuone. Keittiössä asui tuolloin myös vahtimestari, ja ravintola toimi lukutupana. Vuonna 1905 rakennettiin laudasta sali, näyttämö ja parveke. Parvekkeen alusta toimi eteisenä. Vuonna 1923 taloon rakennettiin vahtimestarin asunto. Vuonna 1924 rakennettiin pukuhuoneet näyttämölle ja yläkertaan rakennettiin musiikkisali sekä painisali urheiluseura Huimalle.[1]
Sisällissodan aikana vuonna 1918 työväenyhdistyksen jäseniä vangittiin, koska he kieltäytyivät kutsunnoista. Vangit suljettiin työväentalolle. Osa työväenyhdistyksen jäsenistä pakeni metsään. Sodan jälkeen toiminta elpyi. Työväentalo säilyi sosialidemokraateilla. Naisjaosto perustettiin vuonna 1921. Naisjaosto järjesti iltamia punaorpojen auttamiseksi.[3]
Vuosina 1947–1948 rakennettiin taloon uusi yläsali kokous- ja harjoitushuoneeksi. Samalla laajennettiin eteinen ja rakennettiin narikka. Vuonna 1948 rakennettiin myös elokuvasali. Vuosina 1962–1963 rakennettiin kiviosa ja sinne tanssisali. Vuonna 1964 rakennettiin kiviosaan alakerta, jonne sijoittuivat ravintola, keittiö, vaatesäilöt ja wc:t. Vuonna 1978 talo maalattiin ulkoa, ja vuonna 1979 maalattiin sali.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon vanha osa on hirsirunkoinen ja satulakattoinen. Pääsisäänkäynnin viereisessä pikkusiivessä on pulpettikatto. Ulkoväri on kirkkaan keltainen ja vuorilaudat tummanpunaiset. Siihen on vuosina 1962–1964 liitetty kivinen siipirakennus, joka on väriltään samanlainen.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloa käyttävät useat eri järjestöt omassa toiminnassaan, ja lisäksi tiloja on vuokrattu kunnalle.(1979)[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti . julkaisematon, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Toimitus: Eilen tänään -palsta. ÄKS-lehti nro 106, 15.4.2015. Äänekosken kaupunkisanomat Oy.
- ↑ Äänekosken sosialidemokraattinen yhdistys 110 vuotta. ”Hyvässä hengessä ja toverillisessa yhteisymmärryksessä” ÄKS (aksa.fi).