Ero sivun ”Viikunat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
}} |
}} |
||
'''Viikunat''' eli '''fiikukset''' (''Ficus'') on [[mulperikasvit|mulperikasvisuku]], jossa on ainakin 800 trooppista tai subtrooppista [[puu]]ta, [[pensas]]ta ja [[liaani]]a. Viikunoiden yksineuvoiset kukat ovat onton, turpean kukkalapakon sisässä. |
'''Viikunat''' eli '''fiikukset''' (''Ficus'') on [[mulperikasvit|mulperikasvisuku]], jossa on ainakin 800 trooppista tai subtrooppista [[puu]]ta, [[pensas]]ta ja [[liaani]]a. Viikunoiden yksineuvoiset kukat ovat onton, turpean kukkalapakon sisässä. |
||
Sukuun kuuluu puita, pensaita ja jokunen köynnös. Useimmat lajit ovat kotoisin Itä-Aasian trooppisista osista.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/206044/Ficus Britannica]</ref> |
|||
Noin viisi metriä korkeaksi kasvavaa paksurunkoista [[viikuna|aitoviikunaa]] (''Ficus carica'') kasvatetaan varsinkin [[Välimeri|Välimeren]] maissa maukkaiden kukkalapakoidensa, viikunoiden, vuoksi. Sillä on sormihalkoiset, nahkeat lehdet. Kypsät viikunat ovat päärynän muotoisia, ja niissä on jopa 70 % sokeria. Myös [[sykomoriviikunapuu]]ta (''Ficus sycomorus'') kasvatetaan syötävien kukkalapakoidensa, ns. faaraon- eli aataminviikunoiden vuoksi. Banian eli [[banianiviikuna]] (''Ficus benghalensis'') on ilmajuurien avulla suuria kasvustoja muodostava laji ja [[hindut|hindujen]] pyhä puu, jonka varjossa [[Buddha]]n sanotaan mietiskelleen. |
Noin viisi metriä korkeaksi kasvavaa paksurunkoista [[viikuna|aitoviikunaa]] (''Ficus carica'') kasvatetaan varsinkin [[Välimeri|Välimeren]] maissa maukkaiden kukkalapakoidensa, viikunoiden, vuoksi. Sillä on sormihalkoiset, nahkeat lehdet. Kypsät viikunat ovat päärynän muotoisia, ja niissä on jopa 70 % sokeria. Myös [[sykomoriviikunapuu]]ta (''Ficus sycomorus'') kasvatetaan syötävien kukkalapakoidensa, ns. faaraon- eli aataminviikunoiden vuoksi. Banian eli [[banianiviikuna]] (''Ficus benghalensis'') on ilmajuurien avulla suuria kasvustoja muodostava laji ja [[hindut|hindujen]] pyhä puu, jonka varjossa [[Buddha]]n sanotaan mietiskelleen. |
||
[[Kumiviikuna]] (''Ficus elastica'') oli aikaisemmin tärkeä [[kautsu]]kasvi. Nykyisin se tunnetaan kookkaana sisätilojen viherkasvina, huonekumipuuna eli fiikuksena. Suvun muita suosittuja huonekasveja ovat [[limoviikuna]] (''Ficus benjamina''), [[lyyraviikuna]] (''Ficus lyrata'') ja [[kääpiököynnösviikuna]] (''Ficus pumila 'Minima'''). |
[[Kumiviikuna]] (''Ficus elastica'') oli aikaisemmin tärkeä [[kautsu]]kasvi. Nykyisin se tunnetaan kookkaana sisätilojen viherkasvina, huonekumipuuna eli fiikuksena. Suvun muita suosittuja huonekasveja ovat [[limoviikuna]] (''Ficus benjamina''), [[lyyraviikuna]] (''Ficus lyrata'') ja [[kääpiököynnösviikuna]] (''Ficus pumila 'Minima''').<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=546 Puutarha.net]</ref> |
||
== Katso myös == |
|||
*[[viikuna]]'' |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
[[Luokka:Viikunat]] |
[[Luokka:Viikunat]] |
||
Versio 2. heinäkuuta 2009 kello 18.20
| Viikunat | |
|---|---|
 Ficus elastica |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Mulperikasvit Moraceae |
| Suku: |
Viikunat Ficus Röding |
| Katso myös | |
Viikunat eli fiikukset (Ficus) on mulperikasvisuku, jossa on ainakin 800 trooppista tai subtrooppista puuta, pensasta ja liaania. Viikunoiden yksineuvoiset kukat ovat onton, turpean kukkalapakon sisässä.
Sukuun kuuluu puita, pensaita ja jokunen köynnös. Useimmat lajit ovat kotoisin Itä-Aasian trooppisista osista.[1]
Noin viisi metriä korkeaksi kasvavaa paksurunkoista aitoviikunaa (Ficus carica) kasvatetaan varsinkin Välimeren maissa maukkaiden kukkalapakoidensa, viikunoiden, vuoksi. Sillä on sormihalkoiset, nahkeat lehdet. Kypsät viikunat ovat päärynän muotoisia, ja niissä on jopa 70 % sokeria. Myös sykomoriviikunapuuta (Ficus sycomorus) kasvatetaan syötävien kukkalapakoidensa, ns. faaraon- eli aataminviikunoiden vuoksi. Banian eli banianiviikuna (Ficus benghalensis) on ilmajuurien avulla suuria kasvustoja muodostava laji ja hindujen pyhä puu, jonka varjossa Buddhan sanotaan mietiskelleen.
Kumiviikuna (Ficus elastica) oli aikaisemmin tärkeä kautsukasvi. Nykyisin se tunnetaan kookkaana sisätilojen viherkasvina, huonekumipuuna eli fiikuksena. Suvun muita suosittuja huonekasveja ovat limoviikuna (Ficus benjamina), lyyraviikuna (Ficus lyrata) ja kääpiököynnösviikuna (Ficus pumila 'Minima').[2]