Ero sivun ”Sarvivalas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p malline |
ei pitäis olla enää copyvio: uusittu no-wikin perusteella ja poistettu vanhoja juttuja |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tekijänoikeus|Eläinten Villi Maailma}} |
|||
{{Taksonomian_alku_eläimet | nimi = Sarvivalas}} |
{{Taksonomian_alku_eläimet | nimi = Sarvivalas}} |
||
{{Puutteellisesti tunnettu}} |
{{Puutteellisesti tunnettu}} |
||
| Rivi 19: | Rivi 17: | ||
== Koko ja ulkonäkö == |
== Koko ja ulkonäkö == |
||
Uros painaa 1600 kg ja naaras 900 kg. Sarvivalas voi olla jopa 6,2 metriä pitkä. Sarvivalaan nahka on harmaanvihreän, mustan ja kermanvaalean täplikäs. Pää on valaan kokoon nähden pieni. Siinä huomio kiinnittyy tylppään kuonoon ja otsan isoon pullistumaan. Sekä koirailla että naarailla on yläleuassaan kaksi hammasta, mutta naaraalla ne eivät puhkea esiin. Koiraan vasen hammas kasvaa ulos huulesta suoraan syöksyhampaaksi, eli "sarveksi". Jäisen veden kylmyyttä vastaan sarvivalasta suojaa paksu ihrakerros. |
|||
Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on sen kierteinen [[syöksyhammas]], joka voi tulla 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas koostuu [[norsunluu]]sta ja voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. Grönlannissa on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.<ref>Kalaallit Nunaata Radioa: [http://www.knr.gl/index.php?id=183&tx_ttnews%5Btt_news%5D=22614&tx_ttnews%5BbackPid%5D=143&cHash=bead59d144 Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq] 14.5.2007 {{da}}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Sarvivalaita tavataan Pohjoisella [[Jäämeri|Jäämerellä]] ja lähivesillä [[Kanada]]sta itään [[Venäjä]]n pohjoisrannikolle asti. [[Alaska]]n ja itäisen [[Siperia]]n vesillä laji on harvinainen. Satunnaisesti sarvivalaita vaeltaa Pohjois-Atlantillekin. Elinympäristönä rannikkovedet, valtameret ja jään peittämät merialueet. |
|||
Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa. |
|||
| ⚫ | |||
Sarvivalaat voivat tulla jopa yli 50 vuotta vanhoiksi hyvissä olosuhteissa. Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1-4 kuukautta rakennetuun ympäristöön sijoituksen jälkeen eikä lisääntymistä ole tapahtunut. |
|||
| ⚫ | |||
Sarvivalaat elävät [[Arktinen alue|arktisella alueella]]. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä [[Kanada]]sta läntiseen [[Grönlanti]]in. Suurin osa sarvivalaista elää [[napapiiri]]n pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät lähellä jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa. |
|||
| ⚫ | |||
== Elintavat == |
== Elintavat == |
||
Sarvivalaiden ravintoa ovat [[kalat]], [[mustekalat]] ja [[äyriäiset]]. |
Sarvivalaat ovat [[lauma]]eläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3-8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat [[kalat]], [[mustekalat]] ja [[äyriäiset]]. |
||
== Lähteet == |
|||
<references /> |
|||
== |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Monodon_monoceros.html Animal Diversity Web] |
|||
Sarvivalasuroksen pitkä kierteinen syöksyhammas on pitänyt yllä uskoa tarujen [[Yksisarvinen|yksisarviseen]]. Vuosisatojen ajan rantaan huuhtoutuneita hampaita pidettiin yksisarvisten sarvina ja todisteena tämän taruolennon olemassaolosta. Vasta 1600-luvulla sarven todellinen alkuperä tuli yleiseen tietoon. |
|||
* [http://www.cms.int/reports/small_cetaceans/data/M_monoceros/m_monoceros.htm CMS: ''Monodon monoceros''] |
|||
{{Commons|Monodon monoceros|sarvivalas}} |
{{Commons|Monodon monoceros|sarvivalas}} |
||
Versio 27. marraskuuta 2007 kello 10.44
Malline:Taksonomian alku eläimet Puutteellisesti tunnettu Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian alajakso Malline:Taksonomian luokka Malline:Taksonomian lahko Malline:Taksonomian heimo Malline:Taksonomian suku Malline:Taksonomian laji Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian loppu
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.
Koko ja ulkonäkö
Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on sen kierteinen syöksyhammas, joka voi tulla 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas koostuu norsunluusta ja voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. Grönlannissa on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.[1]
Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa.
Sarvivalaat voivat tulla jopa yli 50 vuotta vanhoiksi hyvissä olosuhteissa. Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1-4 kuukautta rakennetuun ympäristöön sijoituksen jälkeen eikä lisääntymistä ole tapahtunut.
Levinneisyys ja elinympäristö
Sarvivalaat elävät arktisella alueella. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä Kanadasta läntiseen Grönlantiin. Suurin osa sarvivalaista elää napapiirin pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät lähellä jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.
Elintavat
Sarvivalaat ovat laumaeläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3-8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset.
Lähteet
- ↑ Kalaallit Nunaata Radioa: Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq 14.5.2007 (tanskaksi)
Aiheesta muualla
