Ero sivun ”Nuolenpääkirjoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Laskurahat edelsivät kuvakirjoitusta== |
==Laskurahat edelsivät kuvakirjoitusta== |
||
Kuvakirjoitusta edelsivät Kaksoisvirtainmaassa saviset laskurahat joita käytettiin eniten noin |
Kuvakirjoitusta edelsivät Kaksoisvirtainmaassa saviset laskurahat joita käytettiin eniten noin 9000-3000 kalenterivuotta eaa. <ref>http://www.sumerian.org/tokens.htm</ref> |
||
<ref>http://www.utexas.edu/cola/centers/lrc/numerals/dsb/dsb1.html</ref>Iranissa 5000 eaa keksityillä leimasineteillä saattaa olla myös osuutensa kirjoituksen synnyssä.<ref>http://szabo.best.vwh.net/seals.html</ref> |
<ref>http://www.utexas.edu/cola/centers/lrc/numerals/dsb/dsb1.html</ref>Iranissa 5000 eaa keksityillä leimasineteillä saattaa olla myös osuutensa kirjoituksen synnyssä.<ref>http://szabo.best.vwh.net/seals.html</ref> |
||
Laskurahoja oli eri muotoisia. Laskurahoilla laskettiin esim tuotettua viljaa. Niitä oli 16 eri tyyppiä, muun muassa pallo, kartio, kiekko, sylinteri. Niitä saatettiin sinetöidä savipallon sisään karavaanin matkaan, sen varmistamiseksi, että karavaanin ajaja ei varastanut lastista tavaraa. |
Laskurahoja oli eri muotoisia. Laskurahoilla laskettiin esim tuotettua viljaa. Niitä oli 16 eri tyyppiä, muun muassa pallo, kartio, kiekko, sylinteri. Niitä saatettiin sinetöidä savipallon sisään karavaanin matkaan, sen varmistamiseksi, että karavaanin ajaja ei varastanut lastista tavaraa. |
||
Vanhimmat 10000 [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuoden]] ikäiset laskurahat on löydetty Syyriassa sijaitsevan Tell Mureybatin kerrostumasta III ja L |
|||
Länsi-Iranin Gand Darehin kerrostumasta III. Nämä kaksi paikkaa sijaitsevat kaukana toisistaan.<ref>http://www.sumerian.org/tokens.htm</ref> |
|||
Pitkään käytettiin vain muutamaa laskurahatyyppiä, ensimmäiset 4000 vuotta ne olivat hyvin yksinkertaisia. |
|||
Mutta noin 3700 eaa alettiin varmistaa hyvin monen eri tyyppisiä mutkikkaita laskurahoja, samoihin aikoihin, kun kaupungit ilmestyivät. Samoihin aikoihin tai viimeistään 3500-3200 eaa laskurahoja suljettiin savipalloihin Iranin vuoristossa, Syyriassa ja Mesopotamiassa. <ref>http://www.schoyencollection.com/math.htm#4631</ref><ref>http://szabo.best.vwh.net/seals.html</ref> |
Mutta noin 3700 eaa alettiin varmistaa hyvin monen eri tyyppisiä mutkikkaita laskurahoja, samoihin aikoihin, kun kaupungit ilmestyivät. Samoihin aikoihin tai viimeistään 3500-3200 eaa laskurahoja suljettiin savipalloihin Iranin vuoristossa, Syyriassa ja Mesopotamiassa. <ref>http://www.schoyencollection.com/math.htm#4631</ref><ref>http://szabo.best.vwh.net/seals.html</ref> |
||
<ref>http://www.slideshare.net/macloo/clay-tokens-and-the-origin-of-writing/</ref> |
<ref>http://www.slideshare.net/macloo/clay-tokens-and-the-origin-of-writing/</ref> |
||
Versio 7. syyskuuta 2007 kello 17.25
Nuolenpääkirjoitus eli kiilakirjoitus oli sumerien kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa. Kirjoitus muodostui erilaisina yhdistelminä esiintyneistä kiilan tai nuolenpään näköisistä merkeistä. Nuolenpääkirjoitus kehittyi alun perin kuvakirjoituksesta tavukirjoitukseksi niin, että merkit säilyttivät alkuperäiset käsitearvonsa. Kirjoitus luotiin alun perin sumerin kieltä varten, mutta sittemmin babylonialaiset ja assyrialaiset sovelsivat sitä omaan kieleensä akkadiin. Myöhemmin myös indoeurooppalaista kieltä puhuneet heettiläiset ottivat nuolenpääkirjoituksen käyttöönsä. Merkit painettiin saveen erityisellä kolmisärmäisellä piirtopuikolla.
Nuolenpääkirjoitus on yksinkertaistunutta kuvakirjoitusta
Nuolenpääkirjoitusta kirjoitetaan kolmisärmäisellä piirtopuikolla saveen painamalla. Alussa savitauluihin piirrettiin saviruukkujen, eläinten, ihmisten, tähkien, laivojen jne. kuvia. Ajan kuluessa kirjurit helpottivat työtään kirjoittamalla kuvamerkkejä vain tietystä suunnasta tapahtuvin painalluksin. Näin kirjoitus yksinkertaistui. Alussa alkuperäinen muoto saattoi olla vielä tunnistattavissa. Lopulta monien kuvamerkkien alkuperäinen muoto häipyi tunnistamattomiin. Nuolenpääkirjoitus kehittyi sumerilaisesta kuvakirjoituksesta noin 3000 eaa. alkaen. Numeroita oli alettu kirjoittaa noin 3500 - 3400 eaa Uruk V-kaudella. Laskutaulut olivat yleisiä 3500-3200 eaa. alkaen [1][2] Noin ajalta 3300-3200 eaa on löydetty yksi kuutiomainen taulu, jossa kuvakirjoituksen edeltäjää niin sanottua protopiktografista kirjoitusta.[3],
Kuvakirjoitusta ilmestyi Kishiin ja Tell Brakiin noin 3200 eaa. Tell Brakin taulussa sattoi olla yksi kuva ja lukua ilmaiseva painanne.[4] Eräässä Kishin taulussa näkyy, miten jälki on tehty tikulla piirtämällä tai se on piirretyn näköistä, paitsi numeroissa. [5] Urukiin Uruk V-kaudella välillä 3200-3100 eaa.[6] Ainakin jotkut Urukin varhaisimmat taulut oli tehty painamalla saveen tikun särmällä, ei piirtämällä, mikä enteili nuolenpääkirjoitusta.
Noin 3000 eaa Jemdet Nasr-kaudella kuvamerkit kääntyivät 90 astetta vastapäivään ja olivat hiemen yksinkertaistuneet.[7]. Noin 2900-2800 eaa ilmestyi äänne-elementtejä, kun kuvamerkit alkoivat menettää alkuperäistä merkitystään ja ilmaista äännettä. .[8] Tavukirjoitukseksi nuolenpääkirjoitus kehittyi noin 2600 eaa. 2700-2500 alettiin kirjoittaa varsinaista nuolenpääkirjoitusta.
Laskurahat edelsivät kuvakirjoitusta
Kuvakirjoitusta edelsivät Kaksoisvirtainmaassa saviset laskurahat joita käytettiin eniten noin 9000-3000 kalenterivuotta eaa. [9] [10]Iranissa 5000 eaa keksityillä leimasineteillä saattaa olla myös osuutensa kirjoituksen synnyssä.[11]
Laskurahoja oli eri muotoisia. Laskurahoilla laskettiin esim tuotettua viljaa. Niitä oli 16 eri tyyppiä, muun muassa pallo, kartio, kiekko, sylinteri. Niitä saatettiin sinetöidä savipallon sisään karavaanin matkaan, sen varmistamiseksi, että karavaanin ajaja ei varastanut lastista tavaraa. Vanhimmat 10000 radiohiilivuoden ikäiset laskurahat on löydetty Syyriassa sijaitsevan Tell Mureybatin kerrostumasta III ja L Länsi-Iranin Gand Darehin kerrostumasta III. Nämä kaksi paikkaa sijaitsevat kaukana toisistaan.[12]
Pitkään käytettiin vain muutamaa laskurahatyyppiä, ensimmäiset 4000 vuotta ne olivat hyvin yksinkertaisia. Mutta noin 3700 eaa alettiin varmistaa hyvin monen eri tyyppisiä mutkikkaita laskurahoja, samoihin aikoihin, kun kaupungit ilmestyivät. Samoihin aikoihin tai viimeistään 3500-3200 eaa laskurahoja suljettiin savipalloihin Iranin vuoristossa, Syyriassa ja Mesopotamiassa. [13][14] [15]
Laskurahoja on löydetty eniten ei-asuinrakennuksista, kuten Uruk-kaudella temppeleistä. Laskurahat ovat monesti esimerkiksi onton savipallon sisällä. Noin 3100-3000 eaa laskurahojen merkitys alkoi vähetä.[16] Noin 3400 eaa savipalloihin painettiin merkintöjä laskurahoilla. Numerot tunnettiin Uruk V-kaudella noin 3400 eaa. jälkeen tai 3500-3200 eaa. lähtien [17]
Tällöin oltiin enää yhden askeleen päässä kuvakirjoituksesta. Kuvakirjoitus ilmestyi noin 3300 eaa-3100 eaa. [18] [19]
Nuolenpääkirjoituksen translitterointi
Kohdekielestä riippumatta nuolenpääkirjoituksen translitterointiin on vakiintunut melko yhtenäinen systeemi. Nuolenpäämerkkien nimet - joita ei tule sekoittaa äänneasuun - kirjoitetaan isoin kirjaimin. Translitteraatiossa merkkien nimiä käytetään, kun merkin kontekstiin sopivaa äänneasua ja tarkkaa merkitystä ei tunneta (1); tai merkillä ilmaistaan sumerilaista logogrammia (2). Jos sanan kirjoitusasu on erikoinen, tai poikkeaa sen ääntöasusta, kirjoitetaan merkkien nimet sulkuihin lukuasun perään; yleensä vähintään yksi merkeistä edustaa foneettista komplementtia, jolla viitataan sanan ääntöasuun (3).
(1) sum. lugal-DUR2 'lugal-DUR2' (erisnimi, jonka lukuasusta ei ole varmuutta) (2) akk. LUGAL šu-me-ri-im ù ak-ka-di-im 'sumerilaisten ja akkadilaisten kuningas' (LUGAL edustaa logogrammia KUNINGAS, tässä kontekstissa se on akkadiksi luettava 'šar')
(3a) sum. énsi(PA.TE.SI) lagaš(ŠIR.BUR.LA)ki 'Lagašin hallitsija' (SI ja LA foneettisia komplementteja)
(3b) sum. ddumu-zi-abzu(ZU.AB) 'Dumu-zi-abzu' (jumalan nimi) vaihtoehtoinen (harvinaisempi) translitterointiasu: ddumu-zi-ab:zu (jossa kaksoispiste ilmaisee käänteistä merkkijärjestystä).
Alaindekseillä ja aksenttimerkeillä viitataan kirjoitusmerkkiin. Näin voidaan kertoa, mitä merkkiä kirjoituksessa on käytetty tietyn tavun tai sanan kirjoittamiseen. Täten indeksit rajoittavat mahdollisten homonyymien määrää, ja estävät väärintulkintoja. Indeksittömänä ka-diĝir-raki 'Babylon' voitaisiin tulkita joko 'jumalan portti', 'jumalan suu', 'jumalan maito', jumalan kettu' jne., mutta käyttämällä indeksiä 2 voidaan välittömästi osoittaa, että kyseessä on kirjoitusmerkki KA2, jonka kyseinen lukuasu tarkoittaa porttia 'ka2'.
Usein akuuttiaksenttia käytetään alaindeksin 2, ja gravisaksenttia alaindeksin 3 sijasta. Melko vakiintunut käytäntö kuitenkin on, että aksentteja käytetään lukuasujen- ja indeksejä merkkien nimien yhteydessä (kolme on suurin indeksi, joka voidaan merkitä aksentein).
ääntö(liki)asu merkitys kirjoitusmerkin nimi ka 'suu' KA ká / ka2 'portti' KA2 kà / ka3 'maito' (harv.) GA ka4 ? SILA3 ka5 'kettu' (ka'a) LUL
Determinatiivit, eli määritteet merkitään translitteraatioon yläindeksoituina - transkriptioon niitä ei merkitä, eikä niitä tekstiä luettaessa äännetä. Determinatiivien tehtävänä oli vähentää tarvittavien logogrammien määrää. Esimerkiksi logogrammilla APIN (auran kuva), voidaan eri determinatiivein ilmaista monia aihepiiriin liittyviä asioita.
kirjoitusasu ääntö(liki)asu merkitys APIN uru4 'kylvää' ĝešAPIN apin aura lúAPIN engar 'maanviljelijä'
Sumeria ja heettiä translitteroitaessa determinatiivit merkitään niiden sumerilaisessa asussa. Akkadin, babylonian ja assyrian kanssa käytetään usein niiden akkadilaisia variantteja. Yleisiä determinatiiveja ovat mm.
kirjoitusmerkki determinatiivi käyttökonteksti esimerkki AN sum. d, akk. ilu jumalten nimet dinanna 'Inanna' URU sum. iri, akk. alu kaupungit alumí-im-pi 'Memphis' (sume. harvinainen) NI.UD sum. na4, akk. abnu kivet ja mineraalit na4esi 'dioriitti' GIŠ sum. ĝiš, akk. işu puuesineet ĝešgu-za 'valtaistuin; tuoli' KI sum. ki, akk. ki paikat, maat, kaupungit babilim(KA2.DIĜIR.RAki 'Babylon' ĤU sum. mušen, akk. işşuru linnut danzumušen 'Anzu'
Monet nuolenpäämerkit koostuvat useammasta kuin yhdestä merkistä. Osa merkeistä, kuten A (VESI) ovat suhteellisen produktiivisia ja sisältyvät moniin tarkoitteeltaan nestemäisiin merkkeihin. Pisteellä erotetaan peräkkäin olevat merkit, A.AN = VESI.TAIVAS > šeg 'sade'. Merkki } kertoo, että sitä seuraava merkki on edeltävän merkin sisällä, esim. GA2}AN mm. ama 'äiti'. Gunua, eli "viivoitusta", merkitään symbolein @g: SAG@g = KA. Plus-merkillä voidaan ilmaista kahta tiiviisti toisiinsa liittynyttä merkkiä GAL+LÚ = LUGAL (SUURI+MIES = KUNINGAS).
Alkuperäisen tekstin laadun- ja siinä mahdollisesti olevien kirjoitusvirheiden kuvaamiseen on olemassa melko yhtenäiset merkintätavat.
X kirjoitusmerkki on rikkoutunut, eikä luettavissa. ! alkuperäinen kirjoitusmerkki on ulkoasultaan virheellinen, mutta korjattu translitteraatiossa. ? merkki on kyseenalainen. [] alkuperäinen teksti on rikkoutunut, mutta arvattavissa. Esim. [nib]ruki '[Nip]pur' [X] puuttuva merkki. [...] monta puuttuvaa merkkiä, esim. taulusta lohjenneen kulman takia. Esim. [...]-ni-ir '[...]-lleen ' /\ osittain vaurioitunut teksti (myös ns. puolihakasulkeita käytetään). <> translitteraatiossa lisätty kirjurin virheellisesti pois jättämä merkki(jono). «» kirjurin virheellisesti lisäämä merkki(jono).
Lähteet
- Volk, Konrad: A Sumerian reader, Biblical Institute Press, 1999
- ETCSL, Electronic Text Corpus of Sumerian Literature: http://www-etcsl.orient.ox.ac.uk/
Aiheesta muualla
- ↑ http://www.schoyencollection.com/math.htm#4631
- ↑ http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963
- ↑ http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963
- ↑ http://www.proel.org/alfabetos/protosum.html
- ↑ http://www.proel.org/alfabetos/protosum.html
- ↑ http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963
- ↑ http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Image:Development.jpg
- ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_writing
- ↑ http://www.sumerian.org/tokens.htm
- ↑ http://www.utexas.edu/cola/centers/lrc/numerals/dsb/dsb1.html
- ↑ http://szabo.best.vwh.net/seals.html
- ↑ http://www.sumerian.org/tokens.htm
- ↑ http://www.schoyencollection.com/math.htm#4631
- ↑ http://szabo.best.vwh.net/seals.html
- ↑ http://www.slideshare.net/macloo/clay-tokens-and-the-origin-of-writing/
- ↑ http://www.slideshare.net/macloo/clay-tokens-and-the-origin-of-writing/
- ↑ http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963
- ↑ http://szabo.best.vwh.net/seals.html
- ↑ http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963
