HyperCard

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HyperCard
Luoja Bill Atkinson
Kehittäjä Apple Inc.
Kehityshistoria
Vakaa versio 2.4.1 / 1998
Tiedot
Alusta System Software 6, System 7, Mac OS 8, Mac OS 9
Lisenssi omisteinen lisenssi
Aiheesta muualla
Internet Archivessa

HyperCard on Macintoshille julkaistu kortteihin, hypertekstiin ja HyperTalk-kieleen perustuva hypermediasovellus ja sovelluskehitysympäristö. Se julkaistiin vuonna 1987 System Software 6:lle. HyperCard toimii Mac OS 9:ssä ja aikaisemmissa versioissa, mutta sen käyttö on mahdollista myös Mac OS X:ssä, Classicin avulla.

Ohjelman on kehittänyt Bill Atkinson, joka on jälkikäteen harmitellut ettei keksinyt "pinojen" linkittämistä tietokoneverkkojen kautta.[1]

Apple poisti ohjelman myynnistä maaliskuussa 2004.[2]

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HyperCardin toiminta perustuu kortteihin, joiden välillä voidaan liikkua, sekä objekteihin. Objektit ovat painikkeita (button, btn) tai tekstikenttiä (field, fld). Painikkeille ja kentille määrätään HyperTalk-kielen avulla tapahtumia (esim. on mouseUp, joka suoritetaan klikattaessa), joita kutsuttaessa suoritetaan haluttu skripti. Tapahtumia kutsutaan automaattisesti, käyttäjän toimesta johtuen tai ohjelmakoodista käsinselvennä. Myös itse kortti, sekä koko pino (ohjelma) voi sisältää omia tapahtumia.

Lisäksi uusimmissa versioissa (2.0 ja uudemmat) painikkeille voidaan luoda ikoneita. Ikonit eivät ole objekteja.

Korteille voidaan määrittää myös pohja, joka voi sisältää samoja elementtejä, kuin kortitkin. Pohjan elementit sijoittuvat kortin elementtien alle. Kortit ja pohjat voivat sisältää myös grafiikkaa.

HyperTalk[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: HyperTalk

HyperTalkin toiminta perustuu objektien ja käyttäjän välillä lähetettäviin viesteihin (message) ja erilaisiin objekteihin, joita ovat painikkeet (button, btn), tekstikentät (field, fld), kortit (card, cd), pohjat (background, bg) ja pinot (stack). On myös muutamia objekteja, joilla ei ole omaa ohjelmakoodia, eivätkä ne voi lähettää tai vastaanottaa viestejä, mutta joita muut objektit voivat hallita; näitä ovat ainakin the message box (viestilaatikko) ja menubar. Viestit voivat olla automaattisesti lähetettäviä (esim. idle, jota kutsutaan jatkuvasti objektin ollessa aktiivinen) tai käyttäjän toiminnasta aiheutuva (esim. mouseUp, joka lähetetään objektille sitä klikattaessa). Viestejä voidaan lähettää myös ohjelmasta käsin.

HyperTalk on hyvin lähellä englannin kieltä. Se sisältää mm. prepositioita (esim. into, to, from, of), joiden käyttö on kuitenkin loppuen lopuksi hyvin loogista.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • HyperCard Perusteet, Apple
  • HyperCard Käsikirja, Apple
  • HyperTalk Ohjelmoinnin perusteet, Apple

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matthew Lasar: 30-plus years of HyperCard, the missing link to the Web 25.5.2019. Ars Technica. Viitattu 28.5.2019. (englanniksi)
  2. Kevin Altis: HyperCard: 1987 - 2004 altis.pycs.net. 23.3.2004. Arkistoitu 8.10.2019. Viitattu 28.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]