Ystävä sä lapsien
Ystävä sä lapsien on lastenvirsi. Sen alkuperä on ruotsalaisessa tekstissä Gud som haver barnen kär, joka on painettu ensimmäisen kerran vuonna 1780. Sen alkuperäinen versio käsitti vain nykyisen virren neljä ensimmäistä säettä, ja se julkaistiin tuolloin tukholmalaiseen hovisaarnaajan, myöhemmän piispa Gustaf Murrayn julkaisemassa lastenkirjassa Barna-Bok, joka oli omistettu Ruotsin tuolloin kaksi vuotta täyttäneelle kruununprinssille, josta myöhemmin tuli kuningas Kustaa IV Aadolf.[1]
Myöhemmin rukous vakiintui Ruotsissa kuusiriviseen muotoon. Siri Dahlquist kirjoitti siihen viisi säkeistöä lisää, ja näin laajennetussa muodossa se otettiin Ruotsin kirkon virsikirjan lisäykseen vuonna 1921.[1]
Tekstin suomensi ensimmäisenä Arvi Jännes vuonna 1889, ja se julkaistiin Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmassa vuonna 1900. Vuonna 1923 Lauri Pohjanpää laati virrestä uuden suomennoksen virsikirjaan tuolloin suunniteltua lisävihkoa varten. Lopulta vuonna 1938 Ystävä sä lapsien tuli suomalaiseen virsikirjaan kolmisäkeistöisenä. Kolmannen säkeistön muotoili virsikirjakomitea. Nykyisessä virsikirjassa virren numero on 492. Virren on säveltänyt Ivar Widéen (1871–1951).[1]
Ystävä sä lapsien on yksi suosituimpia kastevirsiä.[2]
Sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
1. Ystävä sä lapsien, |
2. Ota, Jeesus rakkahin, |
3. Pidä meitä turvissas, |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c 492 Ystävä sä lapsien virsikirja.fi. Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 8.5.2023.
- ↑ Kastevirret vievät kasteen merkityksen äärelle Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 7.5.2023.