Yli maan äären

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yli maan äären
– Magalhãesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri
Over the Edge of the World
– Magellan’s Terrifying Circumnavigation of the Globe
Yli maan äären kansi.jpeg
Alkuperäisteos
Kirjailija Laurence Bergreen
Kieli englanti
Genre historia
Kustantaja HarperCollins
Julkaistu 2003
Suomennos
Suomentaja Riikka Toivanen
Kustantaja John Nurmisen Säätiö
Julkaistu 2008
Ulkoasu Tommi Jokivaara
Sivumäärä 349
ISBN 978-952-9745-25-8
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Yli maan äären – Magalhãesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri (alkuteos Over the Edge of the World – Magellan’s terrifying circumnavigationof the globe) on yhdysvaltalaisen tietokirjailijan Laurence Bergreenin (1950–) kirjoittama historiallinen tietokirja, joka kertoo löytöretkeilijä Fernão de Magalhãesin maailmanympäripurjehduksesta. The New York Times valitsi sen vuoden 2003 merkittävien teosten joukkoon, ja siitä on tekeillä elokuva.[1]

Tosielämän jännityskertomus kertoo miehistä, jotka lähtivät vuonna 1519 purjehtimaan Espanjasta kohti länttä ja joista vain muutama palasi vuonna 1522 takaisin lähtöpaikkaan. Matkalla he olivat menettäneet kapteeninsa Magalhãesin sekä melkein koko 260 hengen miehistönsä laivoineen. Jäljellä oli vain yksi alus viidestä ja 18 miestä. Tuliaisina oli mausteita ja tieto Tyynenmeren todellisesta suuruudesta.[2]

Heillä oli mukanaan myös toinen uusi tieto: purjehtimalla länteen pääsee itään. Meritie Maustesaarille on olemassa, kuten jo Kolumbus oli haaveillut.[3]

Bergreen on käyttänyt teoksen pohjana runsaasti asiakirjoja. Hän teki useita matkoja Espanjaan Sevillan Intioiden arkistoon ja tutustui paikkoihin, joissa Magalhães valmisteli matkaa. Hän tutustui myös Etelä-Amerikassa Magalhãesinsalmeen, joka on saanut nimensä tutkimusmatkailijan urotyön kunniaksi. Yksi kiinnostavimpia lähteitä on matkalla mukana olleen Antonio Pigafettan matkapäiväkirja. Pigafetta oli mukana koko matkan, selviytyi kaikista vastoinkäymisistä, ja hänen ainutlaatuinen kuvauksensa kattaa kiinnostavia yksityiskohtia, joita Bergreen on voinut hyödyntää teosta kirjoittaessaan. Näistä eri aineksista Bergreen on koonnut yhtenäisen kertomuksen, joka kuljettaa lukijaa mukanaan koko jännittävän matkaan kaikkine vaiheineen.[4]

Bergreen on julkaissut useita tietokirjallisia menestysteoksia. Tämän teoksen jälkeen Nasa hyödynsi hänen asiantuntemustaan, kun Marsin Victoria-kraatterin ympäristön geologisia muodostumia haluttiin nimetä.[5]

Kirjan suomenkielisen version kuvitukseen on osittain käytetty John Nurmisen Säätiön laajaa karttakokoelmaa sekä myös Kansalliskirjaston kokoelmia. Riikka Toivasen suomennoksen laatua ja tarkkuutta on arvioitu korkealuokkaiseksi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laurence Bergreen, Nasa.gov
  2. New York Times
  3. Bergreen, takakansi.
  4. Bergreen, s. 347–349.
  5. Nasa.gov
  6. Merimieskirkko-Sjömanskyrkan 4/2008. Tanotorvi 11.6.2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]