William Paxton

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

William McGregor Paxton (18691941) oli yhdysvaltalainen Bostonista, Massachusettsista, kotoisin oleva taidemaalari. Hän on yksi monista maalareista, jotka toivat akateemista ranskalaista maalausta Yhdysvaltoihin. Hänen aiheensa olivat tyypillisesti figuratiivisia ja hän maalasi aina elävästä mallista.

Paxton kasvoi Newtonissa Massachusettsissa, bostonilaisessa lähiössä. Hän opiskeli Dennis Miller Bunkerin alaisuudessa Cowles Art Schoolissa ja 1889 hän lähti Pariisiin neljäksi vuodeksi opiskelemaan École des Beaux-Artsiin Jean-Léon Gérômen ohjaukseen ja vielä Academie Julianiin. Ranskassa hän oppi Gérômen sulavan maalaustavan ja tarkan piirustustyylin. Vuonna 1898 hän palasi Newtoniin, ja alkoi elättää itseään muotokuvamaalarina. Vuonna 1897 hän matkusti Madridiin kopioimaan Velasquezin maalauksia.

Paxton piti ensimmäisen yhden taiteilijan näyttelynsä St. Botolph Club of Bostonissa vuonna 1900. Näyttelystä hän sai paljon hyvää palautetta. Toinen näyttely taas pelasti suuren osan hänen töistään, studiossaan riehuneelta tulipalolta 1904. Seuraavana vuonna Paxton liitty vanhempiin Bostonin koulukunnan maalareihin Edmund Tarbelliin ja Frank Bensoniin pitäen näyttelyn Fenway Studio Rakennuksessa, ja School of Fine Artsin valmistuneitten näyttellyn 1906.

Paxtonia kiehtoi Johannes Vermeerin valon käyttö ja hänen 1600-luvun aiheensa, joten 1913 hän Philip Halen avustuksella kirjoitti ensimmäisen Johannes Vermeeristä kertovan kirjan. Hänen aiheensa olivatkin usein figuratiivisia maalauksia kauniista malleista sijoitettuna studioon.

Hänet tunnetaankin yhdysvaltalaisen realismin pioneerina ja taitavana muotokuvamaalarina. Gérômelta oppimansa teoriat hän opetti Robert Hale Ives Gammellille, kuka taas opetti Richard Lackia, joka oli avain asemassa nykypäivän realistisen kuvataiteen kannalta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]