Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Fysiikan tutkimus

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (75,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Uvainio 15. maaliskuuta 2011 kello 23.29 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Fysiikan tutkimus

Pitkä, kattava ja viitteistetty artikkeli, joka on odotellut pitkään pöytälaatikossa tätä äänestystä. --Uvainio 8. maaliskuuta 2011 kello 22.35 (EET)

Äänestys päättyy 15. maaliskuuta 2011 kello 22.35 (EEST).

Kannatan

1. Vaikea aihe, onnistuttu hyvin. "Lähteettömyydet" perusjuttuja. —kallerna™ 12. maaliskuuta 2011 kello 14.54 (EET)
2. --MiPe ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2011 kello 21.19 (EET)
3. Kuten Kallerna. Lähdepyynnötkin on noihin kohtiin laitettu vain siksi että ne ovat kappaleen viimeisiä virkkeitä. --JannE 13. maaliskuuta 2011 kello 11.08 (EET)
4. Tekniikan kehittyessä mittausarvot paranevat. Ei jokaiselle itsestäänselvyydelle tarvitse kaivaa lähdettä. Hienoa työtä tärkeän (ja vaikean) aihepiirin parissa.-Henswick ¹ 13. maaliskuuta 2011 kello 16.55 (EET)
5. No joo, hyväksi - ei tämä ole SS-äänestys. --Tappinen 13. maaliskuuta 2011 kello 20.50 (EET)
6. Pannaan nyt ääni tälle puolelle, kun äänestyksestä näyttää olevan tiukka.--Tanár 15. maaliskuuta 2011 kello 12.21 (EET)
7. Ehdottomasti hyväksi. --Tovk909 15. maaliskuuta 2011 kello 16.54 (EET)
8. ––Crimson Cherry Blossom™ 15. maaliskuuta 2011 kello 20.16 (EET)

Vastustan

1. Ensin kymmenenkunta lähdepyyntöä kuntoon. Viitteiden parametreissa "Viitattu" on mielestäni yhtenäisyyden vuoksi parempi kuin Luettu. --Thi 8. maaliskuuta 2011 kello 22.40 (EET)
2. Takaisin sinne laatikkoon, viitteet kuntoon ja uusi äänestys. --Lakritsa 9. maaliskuuta 2011 kello 07.33 (EET)

   (Lupaavaksi voisin äänestää, sillä kohtuullisella muokkauksella tästä saisi hyvän. R.Jussi 10. maaliskuuta 2011 kello 13.32 (EET)

3. --Juhni 10. maaliskuuta 2011 kello 22.29 (EET)

   Mielenkiintoinen aihe, mutta valitettavasti liikaa lähteettömyyksiä.--Tanár 10. maaliskuuta 2011 kello 22.44 (EET) Perun vastustusääneni, kun lähdepyynnöt on täytetty melkein kaikki.--Tanár 14. maaliskuuta 2011 kello 18.46 (EET)

Keskustelu

Kiitos Thi laittamistasi lähdepyynnöistä. En ihan ymmärrä, minkälaista lähdettä niihin kaipaat? Esim. "Fysiikan tutkimus on merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja sen tulokset ovat monien ihmiskuntaa hyödyttävien keksintöjen taustalla." Onko mahdollisuus, että fysiikan tutkimus ei ole monien keksintöjen taustalla? Sähkö, magnetismi, puolijohteet,.. ? Siis haluatko viitteen johonkin kirjaan, jossa sanotaan kyseinen lause vai onko kohta muuten vain epäilyttävä? --Uvainio 8. maaliskuuta 2011 kello 22.48 (EET)

Ydinase on varmaan ihmiskuntaa hyödyttävä keksintö. Pääasia, että se on sanottu jossain lähteessä. Kari Enqvist on kirjoittanut siitä, että useinkaan ei ymmärretä juuri fysiikan olevan arkipäivän tekniikan taustalla. Alkeistason kirjoista löytyy varmastikin viitteitä. --Thi 8. maaliskuuta 2011 kello 23.04 (EET)

Väliaikatiedote: Lisään lähteitä minkä kerkiän ja sain jo yhden apurinkin. Toivoisin, että lähteiden lisäileminen ei mene ihan hukkaan eli jos suinkaan jossain vaiheessa tuntuu siltä, mielipidettään saa vielä vaihtaa. Ja jos jokin muu asia on vielä hyvä artikkeli -statuksen esteenä, olen pelkkänä korvana. --Uvainio 11. maaliskuuta 2011 kello 00.11 (EET)

Viitteissä sukunimi, etunimi -järjestys on säntillisin. --Thi 12. maaliskuuta 2011 kello 00.04 (EET)

Näyttää olevan miten sattuu noissa hyvissä artikkeleissa, mutta jos se tekee tosta hyvemmän, niin nyt ovat muodossa sukunimi, etunimi. --Uvainio 12. maaliskuuta 2011 kello 00.20 (EET)

Kiitokset jo kannatuksensa antaneille. Esittelyssä tosiaan taisin tehdä sen virheen, että mainitsin artikkelin olevan hyvin viitteistetty. Se tietysti herättää huomiota. Oikeastaan tärkeämpää tuossa artikkelissa on se, että se on ollut monen ihmisen yhteistyö. En siis missään nimenssä ole yksin sitä kirjoittanut. Varisinkin Kulmalukko on tehnyt siihen suuren panoksen ja monet ovat aloittaneet uusia artikkeleita tehdäkseen punaisista linkeistä sinisiä. Yritän vielä etsiä muutaman lähdeviitteen. Aion lisätä osan Thin poistamasta tekstistä fysiikasta ja etiikasta takaisin ehkä vähän eri muodossa. Kyse oli wikipediaan tottumattoman ystäväni kirjoittamasta kappaleesta ja ehkä siksi tyyli oli vääränlainen. --Uvainio 13. maaliskuuta 2011 kello 13.05 (EET)

Artikkeleja saa ihan vapaasti ehdottaa hyväksi vaikka ei itse olisi tehnyt siihen muokkauksia. Tärkeämpää on että on valmis tekemään ehdotetuja parannuksia äänestyksessä, kuten teitkin. Nyt artikkeli vaikuttaakin ehyemmältä. Poistin oman Vastustan-äänen. R.Jussi 13. maaliskuuta 2011 kello 17.46 (EET)

Olen samaa mieltä, että artikkeli parani lähdepyyntöjen täyttämisen myötä, koska nuo kohdat tuli muotoiltua uudelleen ehkä vähän paremmin. Oikealla tiellä siis ollaan. --Uvainio 13. maaliskuuta 2011 kello 19.15 (EET)

Korjailin tekstiä (toivottavasti) sujuvammaksi ja täsmällisemmäksi. Kyllä tästä hyvä tulee. Lähdeviitteitä on kyllä koomisen paljon selvissä asioissa ja etiikkaa koskeva kappale on melkoisen pitkä suhteessa alalla käytännössä paljastuneen vilpin määrään. --Xepheid 13. maaliskuuta 2011 kello 20.18 (EET)

Kiitos muokkauksistasi. Taidat olla oikeassa etiikka-kappaleesta, mutta en oikein henno deletoida mitään, kun omin pikku kätösin olen suurimman osan siitä raapinut kasaan lähteistä. Tappiselle kiitos äänestä. Toivottavasti se ei tullut säälistä.. --Uvainio 13. maaliskuuta 2011 kello 21.41 (EET)

Viimeinen lähdepyyntö on nyt täytetty. (Ymmärtääkseni. Ainakaan en löytänyt enää lähdepyyntömallineita.) Pitäisikö etiikka-kappaleeseen koskea? --Uvainio 14. maaliskuuta 2011 kello 23.14 (EET)

Etiikkaa voisi ehkä tiivistää tieteellisten huijausten ja sepitettyjen tutkimustulosten osalta, koska siinä on tieteen etiikkaan yleisesti liittyvää asiaa. Onko meillä muuten Tieteen etiikkaa tai tutkimuksen etiikkaa käsitteleviä artikkeleita? Tutkimusvilppi ainakin on. Atomi- ja neutronipommien kehittelyyn liittyvä eettinen pohdinta on tässä varmasti ihan paikallaan. Jatkokehittelystä tuli mieleen, että tutkimuksen historian yhteydessä voisi puhua myös paradigman muutoksista, huomattavimmista teoreettisista suuntauksista tms. Nyt puhutaan tutkimusmenetelmistä aivan lyhyesti ja sitten siitä, missä maissa tutkimuksen painopiste on ollut, mutta ei teoriasta. Tällainen asia menisi tosin päällekkäin Fysiikka-artikkelin historialuvun kanssa, mutta on mielestäni erittäin oleellinen osa myös tutkimuksen historiaa. Yksi ratkaisu olisi tehdä erillinen pääartikkeli Fysiikan tutkimuksen historia, jota voisi sitten tiivistää sekä Fysiikka- että Fysiikan tutkimus -artikkeleihin.--Tanár 15. maaliskuuta 2011 kello 12.21 (EET)

Jos ymmärsin oikein, esimerkiksi tuon fiilistelyni hyvästä tieteellisestä menetelmästä voisi dumpata tutkimusetiikka-artsuun tai artsuun tieteellinen menetelmä? Teenpä niin. --Uvainio 15. maaliskuuta 2011 kello 19.46 (EET)

Tuo ehdottamasi jatkokehittely olisi todella mielenkiintoinen, mutta pitäisi lukaista pari kirjaa aiheesta ensin.--Uvainio 15. maaliskuuta 2011 kello 20.12 (EET)

Varmasti pitäisi. Tieteenhistoria on rankka laji.--Tanár 15. maaliskuuta 2011 kello 20.54 (EET)