W- ja Z-bosonit
Wikipedia
| W- ja Z-bosonit | |
|---|---|
| Rakenne | Alkeishiukkanen |
| Perhe | Bosoni |
| Ryhmä | Mittabosoni |
| Vuorovaikutus | Heikko vuorovaikutus |
| Symboli | W+, W-, Z |
| Massa | W: 80,398±0,025 GeV/c2 Z: 91,1876±0,0021 GeV/c2 |
| Sähkövaraus | W-: -1 e W+: +1 e Z: 0 e |
| Spin | 1 |
Fysiikassa W- ja Z-bosonit ovat alkeishiukkasia, jotka välittävät heikkoa ydinvoimaa. Niiden löytämistä CERNissä vuonna 1983 on pidetty hiukkasfysiikan standardimallin merkittävimpänä onnistumisena.
W-hiukkanen on saanut nimen heikosta ydinvoimasta (weak). Z-hiukkanen on saanut nimen puolileikillisesti siitä, että sen sanottiin olevan viimeinen hiukkanen, joka tarvitsi löytää. Toisen selityksen mukaan Z-hiukkanen sai nimensä siitä tosiasiasta, että sen sähkövaraus on nolla (zero).
W- ja Z-bosoneilla on hiukkasfysiikan skaalassa hyvin suuri massa. W-bosonin massa on noin 80 GeV / c2, Z-bosonin massa on puolestaan noin 91 GeV / c2. Suuresta massasta johtuen niiden välittämän heikon vuorovaikutuksen kantama on hyvin lyhyt, suuruusluokkaa 10 − 17 m. Sekä W- että Z-bosonien spin on yksi.
Kaikki heikon vuorovaikutuksen välittäjäbosonit hajoavat hyvin nopeasti. Esimerkkejä hajoamiskanavista ovat 
, 
, 
. Jokaisella näistä on lukuisia muitakin hajoamiskanavia.
CERNin LEP-kiihdytintä käytettiin loppuvaiheessa Z-bosonitehtaana. Näiden Z-bosonin hajoamisreaktioihin perustuneiden kokeiden perusteella on mm. onnistuttu osoittamaan, että kevyitä neutriinolajeja on tasan kolme.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Fermionit: Kvarkit: (u · d · s · c · b · top) | Leptonit: (Elektroni · Myoni · Tau · Neutriinot)
Mittabosonit: Fotoni | W- ja Z-bosonit | Gluoni
Vielä havaitsemattomat: Higgsin bosoni | Gravitoni | Muut hypoteettiset hiukkaset
