Viiksiympyräsuiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viiksiympyräsuiset
Limaajakalat
Limaajat
Limaaja (Myxine glutinosa)
Limaaja (Myxine glutinosa)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Leuattomat kalat Agnatha
Luokka: Viiksiympyräsuiset
Myxini
Lahko: Limaajakalat
Myxiniformes
Heimo: Limaajat
Myxinidae
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Viiksiympyräsuiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Viiksiympyräsuiset Commonsissa

Viiksiympyräsuiset (Myxini) on erittäin alkeellisten leuattomien kalojen luokka, johon kuuluu vain yksi lahko limaajakalat (l. limanahkiaiset) ja yksi heimo limaajat ja siinä seitsemän sukua.[1][2] Yksittäisiä lajeja tunnetaan noin 65. Limaajakalat ovat runsaan puolen metrin pituisiksi kasvavia merten pohjaeläimiä, jotka syövät raatoja ja selkärangattomia. Ryhmän ainoan tunnetun fossiililöydön (Myxinikela siroka) perusteella on todettu viiksiympyräsuisten säilyneen jokseenkin muuttumattomina noin 300 miljoonan vuoden ajan.

Anatomisia piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiksiympyräsuisilla (limaajakaloilla) on pyöreä suu, jossa ei ole leukoja. Suussa on yksi hammas, mutta lihaksikkaasta kielestä kasvaa kaksi riviä teräviä hampaita, joiden ansiosta kieli toimii raastinraudan tapaan. Vaikka viiksiympyräsuiset usein luetaan selkärankaisiin, niillä ei ole selkärankaa, eikä juuri muutakaan luustontapaista. Alkeellinen pääkallo muodostuu rustosta ja on huomattavasti ympyräsuistenkin (nahkiaisten) kalloa yksinkertaisempi.

Limaajakaloille tunnusomaisia piirteitä ovat myös suuta ympäröivät pehmeät ulokkeet sekä evättömyys (vain vatsaevä, joka jatkuu hiukan selkäpuolelle). Kidusaukkoja on yhdestä kuuteentoista. Silmät ovat hyvin kehittymättömät. Vartalon sivuilla on noin 200 kookasta rauhasta, joista eläin erittää nopeasti suuria määriä limaa, joka veden kanssa muodostaa hyvin tahmean seoksen. Lima tekee eläinten käsittelystä vaikeaa ja suojaa tehokkaasti pedoilta.

Sisäelimiltään limaajakalat muistuttavat selkärangattomia. Niillä on osittain avoin verenkierto eli veri pääsee virtaamaan myös verisuonten ulkopuolella. Veren liikuttamisesta vastaa useita sydämiä, joiden toiminnan säätely (jos sellaista edes on) tapahtuu hormonitoiminnan välityksellä. Aineenvaihdunta on erittäin hidasta ja ruokailtuaan kala voi olla syömättä seitsemän kuukautta.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limaajakalojen lisääntymisestä ei tiedetä juuri mitään. Naaras munii muutamia parin senttimetrin pituista munia, joista kuoriutuu aikuisenkaltaisia poikasia. Useimmista leuallisista kaloista ja myös leuattomista nahkiaisista poiketen limaajakaloilla ei ole erillistä toukkavaihetta, vaan poikaset syntyvät aikuisenkaltaisina. Syntyessään limaajakalat ovat hermafrodiitteja, mutta aikuisina ne ovat joko koiraita tai naaraita sukupuolijakauman ollessa varsin epätasainen: yhtä koirasta kohti populaatiossa on noin sata naarasta. Aikuiset limaajakalat voivat edelleen vaihtaa sukupuoltaan mikäli tarve sitä vaatii.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Limaaja (limanahkiainen) Myxine glutinosa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]