Vetymurtuma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vetymurtuma syntyy teräkseen, kun staattisessa kuormituksessa olevassa lujassa teräksessä oleva vety aiheuttaa särön syntymisen teräksen sisältä alkaen. Vetyä syntyy teräkseen ruostumisen seurauksena, kun siihen pääsee esimerkiksi sadevettä.

Esimerkki vetymurtumasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä rakenteessa jänneterästen ja suojaputken väli injektoidaan täyteen injektointimassalla. Tämä suojaa jänneteräksiä korroosiolta ja siirtää kuormitusta. Vuonna 2012 Jyväskylässä sortuneessa Kangasvuoren vesitornissa injektointi ei ollut onnistunut hyvin, vaan suojaputken ja jänneterästen väliin oli jäänyt tyhjää. Tästä oli seurauksena muun muassa, että rakenteeseen tunkeutunut vesi oli ruostuttanut suojaputkiin reikiä ja vesi pääsi ruostuttamaan teräsnippuja. Vesi oli vuotanut rakenteeseen betonielementtien saumauksista, jotka olivat olleet jo huonokuntoiset, eikä veden valumista pitkin vesitornin säiliön kylkiä ollut estetty.[1][2]

Jyväskylän onnettomuutta tutkineen Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnanjohtajan mukaan vetymurtuma ja lujien teräslaatujen alttius sille on sinänsä tunnettu ilmiö metallien asiantuntijoille. Rakennusalalla tietämys asiasta on kuitenkin puutteellista eikä vetymurtumaa ole osattu ottaa riittävästi huomioon.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tiedote Jyväskylän vesitornisortuman tutkinnasta 14.3.2013. Onnettomuustutkintakeskus. Arkistoitu 22.2.2016. Viitattu 15.8.2013.
  2. Seppälä, Antti: Sadeveden pääsy rakenteisiin romautti vesitornin 16.9.2013. Yle. Viitattu 17.9.2013.
  3. Huuskonen, Matti: Jyväskylän vesitornin romahduksen syyksi varmistui betoniraudoitteiden pettäminen. Helsingin Sanomat, 16.9.2013. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.9.2013.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.