Veikko Palosuo
Veikko Juhana Palosuo (vuoteen 1933 Brander; 29. marraskuuta 1911 Helsinki[1] – 9. joulukuuta 1999 Helsinki[2]) oli suomalainen metsäalan toimija, Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja ja metsäneuvos[3].
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palosuon vanhemmat olivat ylijohtaja, ministeri Uuno Brander sekä Helena Sofia Karttunen ja puoliso vuodesta 1937 Meeri Mirjam Harto (Häggström). Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1930 ja suoritti metsänhoitotutkinnon 1933. Palosuo työskenteli 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa useissa metsätalouden ja sahausliiketoiminnan tehtävissä, mutta myös asutustoiminnan parissa. Sota-aikana hän toimi sekä joukkueenjohtajana, komppanianpäällikkönä, viestikouluttajana että sotilashallinnon metsätoimistossa.[1] Palosuo oli Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja 1963–1976.[3]
Veikko Palosuon poika on Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Timo Palosuo (s. 1939).[4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sukuunsa suopetäjä. Rovasti U. W. Telén (1807–1890) ja hänen perhekuntansa, 1982
- Suopetäjän käpyjä: Metsämiehen muisteluksia, 1988
- La Dottoressa: Liisi Karttunen Roomassa 1907–1944, 1991
- Isäni Uuno Brander: maatalousmies ja rajaseututyön johtaja, 1994.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b ”Palosuo (Brander), Veikko Juhana”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1931–1945, s. 471. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1946.
- ↑ Saloheimo, Veijo: Metsäneuvos Veikko Palosuo (1911–1999). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Facta 2001, osa 12, p. 504. WSOY 1985.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 526. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
| ||||||||||||||
