Vasyl Sedljar
| Vasyl Sedljar | |
|---|---|
 Vasyl Sedljar |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. huhtikuuta 1899 Žorživka, Pultavan kuvernementti |
| Kuollut | 13. heinäkuuta 1937 (38 vuotta) Kiova, Ukrainan SNT |
| Ammatti | kuvataiteilija |
Vasyl Sedljar ukr. Василь Седляр (12. huhtikuuta 1899 Žorživka, Pultavan kuvernementti – 13. heinäkuuta 1937 Kiova, Ukrainan SNT) oli ukrainalainen taidemaalari ja graafikko.[1]
Sedljar opiskeli Kiovan taidekoulussa 1915–1919 ja Ukrainan valtion taideakatemiassa Myh’ailo Boitšukin oppilaana 1919–1922. Hän maalasi suuria muraaleja, teki kirjankuvituksia, suunnitteli pakkauksia ja teki keramiikkaa. Hän kuului ryhmään, joka teki vuonna 1919 Boitšukin johdolla koristeluja Kiovaan Lutskin rykmentin kasarmeihin (tuhottiin 1924). Hän ja Oksana Pavlenko kuuluivat ryhmään, joka teki muraalit Kiovan plastisen taiteen instituutin seinille (1924, tuhottiin 1934) ja Mežyhirjan teknikumiin (1924). Hän oli vuosina 1923–1930 Mežyhirjan teknikumin johtaja ja opetti Kiovan valtion taideinstituutissa 1930–1936. Hän oli Ukrainan vallankumoustaiteen liiton perustajia ja sen keskeisiä johtajia. Boitšukin kanssa hän teki Saksassa ja Ranskassa 1926–1927 maalaussarjan Europe, jota puolueen kriitikot arvostelivat ankarasti. Boitšukin, Ivan Padalkan ja muiden kanssa hän teki sittemmin tuhotut freskot Harkovan Tšervonozavodskyin ukrainalaiseen teatteriin. Kriitikkona hän torjui virallisen neuvostoteorian, jonka mukaan Ukrainan taiteen kehitykseen olisivat vaikuttaneet Vaeltajien koulukunta ja venäläinen realistinen maalaus yleisemminkin.[1]
Kuten Boitšuk myös Sedljar yhdisti perinteisten bysanttilaisten ja ukrainalaisten ikonien tekniikkaa ja yksinkertaistettua muotoa, italialaisen quattrocento-kauden maalausten ja ukrainalaisen kansantaiteen tyyliä formalistiseen teoriaan ja aikalaisaiheisiin. Hän käytti freskotekniikkaa muraaleissa ja munatemperaa esimerkiksi Oksana Pavlenkon muotokuvassa (1927) sekä maalauksissa Liknep-koulussa (1924–1925) ja Mežyhirijan teloitus (1927). Hän teki 75 kuvaa Taras Ševtšenkon kirjan Kobzar vuonna 1931 ilmestyneeseen erikoispainokseen. Puolueen painostuksen voimistuessa 1930-luvun keskivaiheilla Sedljar lisäsi maalauksiinsa sosialistisen realismin piirteitä, mikä näkyi muun muassa Tšervonozavodskyin ukrainalaisen teatterin freskoissa. Se ei kuitenkaan suojannut häntä Stalinin vainoilta, vaan hänet pidätettiin 26. marraskuuta 1936 syytettynä terroristisesta toiminnasta. Hänet teloitettiin samaan aikaan kuin Boitšuk ja Padalka. NKVD tuhosi suurimman osan hänen tuotannostaan, muun muassa tuhansia maalauksia. Hänen kuvittamansa Kobzarin painos kiellettiin ja tuhottiin. Suojasään aikana 1958 hänen "maineensa puhdistettiin".[1]
Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Oksana Pavlenko, 1926. -
Taras Ševtšenkon kirjan Kobzar kuvitusta noin vuodelta 1930. -
Taras Ševtšenkon kirjan Kobzar kuvitusta vuosilta 1931–1933. -
Liknep-koulussa, 1925. -
Osittain vahingoittunut Mežyhirijan teloitus, 1927.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Marko Robert Stech: Sedliar, Vasyl Internet Encyclopedia of Ukraine. päivitetty 2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vasyl Sedljar Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
