Vaskuliitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaskuliitit ovat verisuonitulehduksia. Vaskuliitit ovat harvinaisia sairauksia. Nykykäsityksen mukaan ne ovat autoimmuunisairauksia, eli niissä elimistön tulehdussolut hyökkäävät elimistön omia rakenteita vastaan. On myös viitteitä siitä, että erilaiset infektiot voisivat toimia laukasevina tekijöinä vaskuliittien synnyssä. Kova fyysinen rasitus voi laukaista vaskuliitti-ihottuman jaloissa.[1] Oirekuvaltaan ja tautimekanismeiltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia vaskuliitteja tunnetaan useita.

Vaskuliitit voidaan jaotella karkeasti suurten suonten tauteihin (temporaaliarteriitti ja Takayasun arteriitti) ja keskisuurten ja pienten suonten tauteihin (Kawasakin tauti, ANCA-vaskuliitit, polyarteritis nodosa, mikroskooppinen polyangiitti, Wegenerin granulomatoosi, Churg-Straussin oireyhtymä ja Henoch-Schönleinin purppura).

Vaskuliitteihin luetaan nykyään myös ei-systeemiset(non-systematic vasculitis neuropathy) versiot, joissa vaurio kohdistuu pääasiassa ääreishermostoon. Koska NSVN:ssä kaikki veriarvot voivat olla normaalit, varma diagnoosi on mahdollinen vain onnistuneella hermobiopsialla. Hoitolinja mukailee muita vaskuliittisairauksia ja ennuste on muita vaskuliitteja parempi. Hankalan diagnoosin ja yleisen harvinaisuuden takia lääkehoidon aloitus voi viivästyä vuosia tai jäädä saamatta.

Suurten suonten vaskuliitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temporaaliarteriitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temporaaliarteriitti on vanhuksilla esiintyvä vaskuliitti, jossa tyyppilöydöksenä on ohimovaltimon (arteria temporalis) tulehdus. Oireena on tavallisesti väsymys, yleinen sairauden tunne, kuume, ohimopäänsärky, joskus leukojen kipu ja väsyminen syödessä ja joskus myös silmän sokeutuminen ja aivoinfarktit. Kaikkia oireita ei yleensä esiinny samalla potilaalla. Tautiin liittyy tavallisesti huomattavan korkea lasko. Diagnoosi voidaan varmistaa ottamalla koepala ohimovaltimosta histologista tutkimusta varten. Tautia hoidetaan suuriannoksisellä kortisonihoidolla.

Takayasun arteriitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauti on erittäin harvinainen. Se ilmenee yleensä alle 40-vuotiailla naisilla. Oireena on tavallisimmin käsien väsyminen ja kipua, ja mahdollisesti käsien verenkierron heikentyminen (pulssipuoliero tai toispuoleinen pulssittomuus).

Keskisuurten ja pienten suonten vaskuliitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kawasakin tauti, ANCA-vaskuliitit, polyarteritis nodosa, mikroskooppinen polyangiitti, Wegenerin granulomatoosi, Churg-Straussin oireyhtymä ja Henoch-Schönleinin purppura.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]