Vartio Reinillä
| Vartio Reinillä | |
|---|---|
| Watch on the Rhine | |
| Kirjoittaja | Lillian Hellman |
| Tapahtumapaikka ja -aika | Kevät 1940, Farrellyn perheen kesähuvila Washington D.C.:n lähellä |
| Kantaesitys | 1.4.1941 |
| Kantaesityspaikka | Martin Beck Theatre, New York |
Vartio Reinillä (Watch on the Rhine) on yhdysvaltalaisen Lillian Hellmanin kirjoittama näytelmä, joka kantaesitettiin vuonna 1941 ja voitti New York Drama Critics’ Circlen parhaan näytelmän palkinnon.[1] Saksan vastarintaliikkeen jäsenistä Yhdysvalloissa kertovan näytelmän on suomentanut Pentti Saarikoski vuonna 1978.[2] Elokuvana tarina tunnetaan Suomessa nimellä Usko huomispäivään (1943). Näytelmän nimi tulee 1800-luvun saksalaisesta isänmaallisesta laulusta ”Die Wacht am Rhein”.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksalaissyntyinen insinööri Kurt Müller ja hänen amerikkalainen vaimonsa Sara ovat olleet naimisissa 20 vuotta ja viettäneet valtaosan siitä ajasta Euroopassa, jossa heidän kolme lastansa (Joshua, Babette ja Bodo) ovat kasvaneet. Mies on ollut tiiviisti mukana Espanjan ja Saksan antifasisistissa liikkeissä. Nyt perhe on Yhdysvalloissa vierailemassa Saran varakkaiden sukulaisten, Farrellyn perheen luona, jossa ovat myös Saran äiti Fanny ja veli David. Sara kertoo perheen aikovan jäädä asumaan kaikessa rauhassa Yhdysvaltoihin.
Farrellyn talossa on vieraana myös Teck de Brancovis, köyhtynyt romanialainen kreivi, joka on juonitellut saksalaisten kanssa asuessaan Washingtonissa. Hän tutkii salaa Müllerin pariskunnan makuuhuoneen ja löytää lukitusta matkalaukusta aseen ja 23 000 dollaria, joilla on tarkoitus rahoittaa natsien vastaista maanalaista toimintaa Saksassa.
Müllerit kuulevat että Max Freidech, vastarintaliikkeen jäsen, on pidätetty Saksassa. Koska Freidech aiemmin pelasti Kurt Müllerin Gestapon kynsistä, Kurt suunnitteleekin paluuta Saksaan tätä auttamaan.
Kreivi de Brancovis uhkaa paljastaa Kurtin suunnitelman natseille, ellei tämä maksa hänelle kymmentätuhatta dollaria. Kurt tappaa kreivin. Fanny ja David suostuvat auttamaan hänet ulos maasta.
Kurt on ollut poissa kuukausia mitään ilmoittamatta. Hänen poikansa Joshua ilmoittaa lähtevänsä etsimään isäänsä heti kun täyttäisi pian 18 vuotta. Sara, peläten että menettäisi sekä miehensä että poikansa, vastustelee mutta kerää rohkeutensa kun pojan on tullut aika lähteä.
Dashiell Hammett sovitti näytelmän vuonna 1943 ensi-iltansa saaneeksi elokuvaksi Usko huomispäivään, jossa Sara Mülleriä näyttelee Bette Davis ja Kurt Mülleriä Paul Lukas, joka teki roolin myös näyttämöllä teoksen alkuperäistuotannossa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Past Awards, New York Drama Critics' Circle. Viitattu 10.10.2014.
- ↑ Vartio Reinillä, Näytelmäkulma. Viitattu 10.10.2014.
- ↑ Usko huomispäivään Elonet.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hellman, Lillian: Six Plays. New York: Vintage Books, 1979. ISBN 0-394-74112-9 (nid).
- Patraka, Vivian M.: ”Realism, Gender, and Historical Crisis,” teoksessa Spectacular Suffering: Theatre, Fascism, and the Holocaust, Indiana University Press 1999.