Valkotäpläpaksupää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valkotäpläpaksupää
Hesperia comma-01 (xndr).jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Osaluokka: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Paksupäät Hesperioidea
Heimo: Paksupääperhoset Hesperiidae
Alaheimo: Hesperiinae
Tribus: Hesperiini
Suku: Hesperia
Laji: comma
Kaksiosainen nimi
Hesperia comma
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Valkotäpläpaksupää Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Valkotäpläpaksupää Commonsissa

Valkotäpläpaksupää (Hesperia comma) on paksupääperhosten heimoon kuuluva perhoslaji. Sen alalaji H. c. catena (pohjanvalkopaksupää) on Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[1], rauhoitettu[2] ja kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin lajeihin.[3][4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkotäpläpaksupää on väriltään kellanruskea ja sen siipien kärkiväli on noin 30 mm. Naaraan ja koiraan erottaa koiraan etusiivessä olevasta koirassuomuviirusta eli mustasta, naarasyksilöitä houkuttelevia hajusteita sisältävästä juovasta. Valkotäpläpaksupää muistuttaa läheistä sukulaislajiaan, Lounais-Suomessa tavattavaa piippopaksupäätä (Ochlodes sylvanus). Sen tunnistaa siipien alapinnalla olevista selkeistä valkeista täplistä.[5]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisesti valkotäpläpaksupäätä tavataan laajalti Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa.[3] Suomessa laji on ollut aiemmin yleinen, mutta nykyisin sitä tavataan vain muutamilla alueilla lounaissaaristossa ja Kaakkois-Suomessa sekä Luoteis-Lapissa.[6] Suomen lisäksi myös muualta Euroopasta on merkkejä lajin vähenemisestä.[7]

Luoteis-Lapin alalajin H. c. catena ainoa nykyinen esiintymä Suomessa sijaitsee Annjalonjin luonnonsuojelualueella Kilpisjärven ja Haltin välisellä erämaa-alueella[8], jossa kannan koko lienee noin 1 000 yksilöä.[4]

Perhoset lentävät etelässä heinäkuun alusta elokuun alkuun, alalaji H. c. catena kuitenkin paria viikkoa aikaisemmin.[6][9]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkotäpläpaksupään ympäristöä ovat kuivat ja avoimet kedot, jotka saavat paljon auringonvaloa.[6] Sitä tavataan tyypillisesti lämpimillä etelärinteillä, missä ruoho on lyhyttä.[7] Muna on lajin talvehtiva vaihe.[6]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainakin paikoin Euroopassa valkotäpläpaksupään toukka hyväksyy ravintokasvikseen vain lampaannadan (Festuca ovina). Ravintokasvia Suomessa ei tunneta, mutta Ahvenanmaalla munia on löydetty lapaannadalta.[3] Myöskään pohjoisen alalajin ravintokasvia ei ole Suomessa suoraan havaittu, mutta se lienee ulkomaisten havaintojen perusteella jokin nata (Festuca) tai nurmikka (Poa).[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470
  2. Luonnosuojelulaki (24.9.2009/714)
  3. a b c Juha Pöyry: Perhoset (s.12) Ympäristöministeriö.
  4. a b Metsähallituksen sivu pohjanvalkotäpläpaksupäästä (H. c. catena)
  5. Pertti Pakkanen: Hiipijät ja paksupäät Suomen Perhostutkijain seura.
  6. a b c d Pertti Pakkanen: Hesperia comma Suomen Perhostutkijain seura.
  7. a b Silver-spotted Skipper Butterfly Conservation.
  8. a b Panu Välimäki, Kalle Männistö & Jari-Pekka Kaitila: Katsaus Enontekiön uhanalaisiin tunturiperhoslajeihin ja tunturiperhosseurannan esiintymisaluehavaintoihin vuosina 2008–2011. Baptria, 2011, 36. vsk, nro 3, s. 84. Suomen Perhostutkijain Seura.
  9. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Hesperiidae/Hesperia/comma/Hesperia%20comma.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]