Piippopaksupää
Sivulta puuttuu | Piippopaksupää | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Koiras | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Ochlodes sylvanus (Esper, 1777) |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Piippopaksupään levinneisyys Euroopassa | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus) on paksupääperhosten heimoon kuuluva perhoslaji. Laji on Suomessa yleinen.
Ulkonäkö [muokkaa]
Piipopaksupää on väriltään punaruskea ja sen siipien kärkiväli on noin 3 cm. Naaraan ja koiraan erottaa koiraan etusiivessä olevasta koirastäplästä eli mustasta, naarasyksilöitä houkuttelevia hajusteita sisältävästä juovasta. Piippopaksupää muistuttaa läheistä sukulaislajiaan, Lounais-Suomessa tavattavaa valkotäpläpaksupäätä.
Elinympäristö ja -tavat [muokkaa]
Piippopaksupäätä tavataan runsaskukkaisilla paikoilla, kuten teiden varsilla, niityillä ja kedoilla. Laji lentää kesäkuulta heinäkuulle ja talvehtii toukkana. Toukat käyttävät ravinnokseen erilaisia heiniä kuten esimerkiksi nurmipuntarpäätä (Alopecurus pratensis), metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) ja ruokohelpeä (Phalaris arundinacea).
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pertti Pakkanen: Piippopaksupää. Suomen Perhostutkijain Seura.
- LuontoPortti: Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus)
- Keskisuomalainen: Piippopaksupää
- Iltalehti: Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus)
- UniProt, Taxonomy: Ochlodes sylvanus (englanniksi)
