Valkoinen helvetti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valkoinen helvetti
Island in the Sky
Ohjaaja William A. Wellman
Käsikirjoittaja Ernest K. Gann
Kuvaaja William H. Clothier
Archie Stout
Pääosat John Wayne
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Warner Brothers
Ensi-ilta 1953
Kesto 109 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Valkoinen helvetti on yhdysvaltalainen lentoelokuva, joka oli osa aikansa Yhdysvaltain ilmavoimien toimintaa propagoivaa elokuvatuotantoa. Tuottaja oli Warner Brothers.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Douglas C-47, samantyyppinen kone kuin elokuvassa käytetty.

Lentäjä Dooley (John Wayne) miehistöineen joutuu jäätävissä lento-olosuhteissa tekemään Douglas C-47 Skytrain-kuljetuskoneella (Douglas DC-3:n sotilasversio) pakkolaskun Kanadan pohjoisosiin. Lasku onnistuu telineet ulkona.

Radisti alkaa lähettää viestiä pakkolaskusta. Pakkolaskun tehneen koneen miehistö tekee majan, tekee nuotiolla savua ja pyrkii pysymään toimintakunnossa vähällä ruoalla. Yksi miehistöstä lähtee metsästämään lumisateeseen, eksyy ja kuolee, joka on elokuvan ainoa kohtaus, jossa on nainen edes jotenkin romanttisessa roolissa esillä. Elokuvassa John Wayne rukoilee enemmän kuin kaikissa muissa elokuvissaan yhteensä.

Elokuvan yleisilme on dokumentaarisen oloinen, vakava. Toisaalla sotilaslentäjät ja Yhdysvaltain ilmavoimien rahtikoneita joko keikkatyönä tai kansalliskaartilaisina lentävät siviililentäjät alkavat etsiä kadonnutta konetta.Muut lentäjät ovat tuntemattomampia näyttelijöitä, osa yli-ikäisiä tai ylipainoisia, joka voi merkitä sitä, että elokuvalla on yritetty rekrytoida Korean sodasta palaavia siviililentäjiä USAFin palvelukseen.

Lopussa koneen radiopeilaus onnistuu ja leiri löytyy. Parvi DC-3:ia pudottaa huoltoa leiriin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Hätäradio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radistin käyttämä käsinveivattava hätäradio on BC-778/SCR-578/AN-CRT3, joka perustui Kolmannen valtakunnan Luftwaffen lentokoneiden hätälähettimiin. Siti piti veivata 80 kierrosta minuutissa sähkön tuottamiseksi ja veivi oli ylettömän jäykkä. Se lähetti automaattisesti SOS-signaalin tai sillä voi lähettää Morse-koodia. Se toimi 500 kHz taajuudella, myöhemmät mallit toimivat 8,28 MHz tai 8,346 MZ taajuudella

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 John Wayne  …  lentäjä  

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]