Valko-Venäjä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa
| Sija |  |
 |
 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 24. | 10 | 11 | 12 | 33 |
Valko-Venäjä on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin vuodesta 1993 alkaen. Ennen maan itsenäistymistä sen urheilijat edustivat MM-kilpailuissa Neuvostoliittoa. Valko-Venäjä on saavuttanut yhteensä 33 mitalia, joista kymmenen on kultaisia. Kaikki kultamitalit yhtä lukuun ottamatta ja noin puolet muista mitaleista on saavutettu heittolajeista. Yksittäisten kisojen mitalitilastossa maa on sijoittunut parhaimmillaan toiseksi Göteborgissa 1995. Ilman mitaleja se on jäänyt Sevillassa 1999, Berliinissä 2009, Moskovassa 2013, Lontoossa 2017 ja Dohassa 2019. Vuosien 2022 ja 2023 kisoihin Valko-Venäjä ei saanut osallistua[1][2][3] sen tukiessa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Valko-Venäjän menestynein urheilija yleisurheilun MM-kilpailuissa on kiekonheittäjä Ellina Zvereva, joka voitti maailmanmestaruuden Göteborgissa 1995 ja Edmontonissa 2001 sekä saavutti MM-hopeaa Ateenassa 1997. Moukarinheittäjä Ivan Tsih’an voitti kultaa Pariisissa 2003 ja Osakassa 2007, minkä lisäksi hän oli alun perin ykkönen Helsingissä 2005, mutta tämän mestaruuden hän menetti dopingrikkomuksen seurauksena maanmiehelleen Vadzim Dzevjatouskille. Yhden mestaruuden ovat Dzevjatouskin lisäksi voittaneet keihäänheittäjä Natallja Šikalenka vuonna 1995, kuulantyöntäjä Janina Karoltšyk vuonna 2001, kuulantyöntäjä Andrei Mih’nevitš ja kiekonheittäjä Iryna Jattšanka vuonna 2003 sekä 800 metrin juoksija Maryna Arzamasava vuonna 2015. Kuulantyöntäjä Nadzeja Astaptšuk menetti vuoden 2005 maailmanmestaruutensa ja vuosien 2007 ja 2011 hopeansa dopingrikkomuksen seurauksena. Heittolajien ulkopuolella menestyneimmät valkovenäläiset Arzamasavan lisäksi ovat kaksi hopeaa saavuttanut ja myöhemmin Suomea edustanut kymmenottelija Eduard Hämäläinen, yhden hopean ja kaksi pronssia saavuttanut kävelijä Valjantsina Tsybulskaja sekä yhden hopean ja yhden pronssin saavuttanut seitsenottelija Natallja Sazanovitš. Valko-Venäjän jäädessä ilman mitaleja parhaiten menestyi Sevillassa 1999 neljänneksi sijoittunut kuulantyöntäjä Janina Karoltšyk, Berliinissä 2009 kahdeksanneksi sijoittunut moukarinheittäjä Pavel Kryvitski, Moskovassa 2013 neljänneksi sijoittunut pituushyppääjä Volha Sudarava, Lontoossa 2017 kuudenneksi sijoittuneet aitajuoksija Alina Talai ja keihäänheittäjä Tatsjana Haladovitš sekä Dohassa 2019 neljänneksi sijoittunut korkeushyppääjä Maksim Nedasekau.
Valko-Venäjän MM-mitalit kisoittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kisavuosi ja -paikka | Miehet | Naiset | Yhteensä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa | |
| 1993 Stuttgart | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 2 | 4 | 22. |
| 1995 Göteborg | 0 | 3 | 2 | 2 | 0 | 0 | 2 | 3 | 2 | 7 | 2. |
| 1997 Ateena | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 1 | 0 | 2 | 2 | 4 | 28. |
| 1999 Sevilla | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2001 Edmonton | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 0 | 2 | 2 | 0 | 4 | 8. |
| 2003 Pariisi | 2 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 1 | 3 | 7 | 5. |
| 2005 Helsinki | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 12. |
| 2007 Osaka | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 14. |
| 2009 Berliini | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2011 Daegu | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 34. |
| 2013 Moskova | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2015 Peking | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 14. |
| 2017 Lontoo | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2019 Doha | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2022–2023 | Ei osallistunut | ||||||||||
| Yhteensä | 4 | 5 | 4 | 6 | 6 | 8 | 10 | 11 | 12 | 33 | 24. |
Valko-Venäjän MM-mitaliurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet |
|---|---|---|---|---|---|
| Ellina Zvereva | 2 | 1 | 0 | 3 | 1995–2001 |
| Ivan Tsih’an | 2 | 0 | 0 | 2 | 2003–2007 |
| Natallja Šikalenka | 1 | 0 | 1 | 2 | 1993–1995 |
| Janina Karoltšyk | 1 | 0 | 0 | 1 | 2001 |
| Iryna Jattšanka | 1 | 0 | 0 | 1 | 2003 |
| Andrei Mih’nevitš | 1 | 0 | 0 | 1 | 2003 |
| Vadzim Dzevjatouski | 1 | 0 | 0 | 1 | 2005 |
| Maryna Arzamasava | 1 | 0 | 0 | 1 | 2015 |
| Ihar Astapkovitš | 0 | 2 | 0 | 2 | 1993–1995 |
| Eduard Hämäläinen | 0 | 2 | 0 | 2 | 1993–1995 |
| Valjantsina Tsybulskaja | 0 | 1 | 2 | 3 | 1997–2003 |
| Natallja Sazanovitš | 0 | 1 | 1 | 2 | 2001–2003 |
| Vladimir Dubrovštšik | 0 | 1 | 0 | 1 | 1995 |
| Olha Kardapoltseva | 0 | 1 | 0 | 1 | 1997 |
| Nadzeja Astaptšuk | 0 | 1 | 0 | 1 | 2003 |
| Ryta Turava | 0 | 1 | 0 | 1 | 2005 |
| Vasili Kaptjuh | 0 | 0 | 2 | 2 | 1995–2003 |
| Svjatlana Buraha | 0 | 0 | 1 | 1 | 1993 |
| Jevheni Misulja | 0 | 0 | 1 | 1 | 1995 |
| Mihail Hmelnitski | 0 | 0 | 1 | 1 | 1997 |
| Aksana Drahun * | 0 | 0 | 1 | 1 | 2005 |
| Julija Nestsjarenka * | 0 | 0 | 1 | 1 | 2005 |
| Alena Neumjaržytskaja * | 0 | 0 | 1 | 1 | 2005 |
| Natallja Salahub * | 0 | 0 | 1 | 1 | 2005 |
| Nastassja Mirontšyk-Ivanova | 0 | 0 | 1 | 1 | 2011 |
| Alina Talai | 0 | 0 | 1 | 1 | 2015 |
| *) Ei henkilökohtaisia mitaleja | |||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Butler, Mark (toim.): World Athletics Statistics Handbook (pdf) (s. 93, 572) 2022. World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Valko-Venäjä Daegun MM-kilpailuissa 2011 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Valko-Venäjä Moskovan MM-kilpailuissa 2013 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Valko-Venäjä Pekingin MM-kilpailuissa 2015 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Valko-Venäjä Lontoon MM-kilpailuissa 2017 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- Valko-Venäjä Dohan MM-kilpailuissa 2019 World Athletics. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ WA:n hallitus: Venäjä ja Valko-Venäjä suljettiin arvokisoista Yleisurheilu.fi. 1.3.2022. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ World Athletics Council sanctions Russia and Belarus worldathletics.org. 1.3.2022. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ World Athletics, the spearhead for countries hostile to reinstating Russia and Belarus Le Monde.fr. 18.8.2023. Viitattu 16.9.2023. (englanniksi)