Valehtelija, valehtelija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valehtelija, valehtelija
Liar Liar
DVD-julkaisun kansikuva
DVD-julkaisun kansikuva
Ohjaaja Tom Shadyac
Käsikirjoittaja Paul Guay
Stephen Mazur
Tuottaja Brian Grazer
Säveltäjä John Debney
Kuvaaja Russell Boyd
Leikkaaja Don Zimmerman
Pääosat Jim Carrey
Maura Tierney
Justin Cooper
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Universal Studios
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 21. maaliskuuta 1997
Suomen lippu 25. heinäkuuta 1997
Kesto 86 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 45 000 000 $
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Valehtelija, valehtelija (Liar Liar) on vuonna 1997 ensi-iltansa saanut komediaelokuva, jonka pääroolissa esiintyy Jim Carrey. Carrey oli roolistaan ehdolla Golden Globe -palkintoon parhaasta miespääosasta musikaali- tai komediaelokuvassa.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Fletcher Reede (Jim Carrey) on urasuuntautunut lakimies ja eronnut isä. Hän rakastaa nuorta poikaansa Maxia (Justin Cooper), ja he leikkivät usein leikkiä, jossa Fletcher muuttaa kätensä ”Kynneksi” ja teeskentelee jahtaavansa sillä Maxia. Fletcher tapaa kuitenkin pistää työnsä etusijalle rikkoen Maxille ja entiselle vaimolleen Audreylle (Maura Tierney) antamiaan lupauksia ja valehdellen sitten siihen johtaneista syistä. Loppujen lopuksi Fletcher jää pois poikansa syntymäpäiviltä harrastaakseen seksiä työkumppaninsa Mirandan (Amanda Donohoe) kanssa. Siitä johtuen Max toivoo kakkunsa kynttilää puhaltaessaan, ettei hänen isänsä voisi valehdella kokonaiseen päivään. Hänen toiveensa toteutuu välittömästi.

Useiden nolojen tilanteiden kautta (muun muassa kerrottuaan Mirandalle, että hänellä ”on ollut parempaakin” seksiä) Fletcher tajuaa, ettei hän kykene valehtelemaan, johtamaan harhaan tai edes panttaamaan totuutta. Se osoittautuu epäkäytännölliseksi, sillä hän hoitaa parhaillaan oikeudessa erästä erotapausta, jonka voittaminen avittaisi hänen uraansa suuresti. Hänen asiakkaansa on Samantha Cole (Jennifer Tilly). Fletcherin avaintodistaja (Anthony Lee) on halukas antamaan väärän valan, jotta juttu voidaan voittaa. Fletcher kuitenkin huomaa, ettei hän voi kysyä ainuttakaan kysymystä, jos hän tietää vastauksen valheeksi. Oikeudessa hän jopa vastustaa itseään, kun hän yrittää valehdella halutun vastauksen saamiseksi. Sillä välin Audrey suunnittelee muuttavansa Bostoniin uuden poikaystävänsä Jerryn (Cary Elwes) kanssa ja päättää, että Max tulee heidän mukaansa, jotta hän voisi suojella tätä Fletcherin valheilta.

Fletcher yrittää epätoivoisesti saada oikeustapaukselle lykkäystä ja jopa hakkaa itsensä sitä varten. Hän ei kuitenkaan pysty salaamaan sitä, että hän pystyy jatkamaan oikeudenkäyntiä, joten tuomari (Jason Bernard) vaatii häntä jatkamaan. Lopulta Fletcher tajuaa, että hänen asiakkaansa on valehdellut oman ikänsä ja täten solminut avioliiton alaikäisenä, minkä vuoksi avioliitto ei ole pätevä. Tämän vuoksi Fletcher voittaa jutun totuudenmukaisesti, mutta sen seuraukset saavat hänen ymmärtämään, mitä hän itse on vaarassa menettää. Samantha vie lastensa huoltajuuden ja kirjaimellisesti raahaa heidät pois vastuuntuntoiselta ja huolehtivalta isältään (Eric Pierpoint), paljolti samaan tapaan kuin Audrey. Fletcher menettää uskonsa tapaukseen ja huutaa tuomarille, että tämän tulee perua päätöksensä. Fletcher pidätetään oikeuden halventamisesta. Audrey kieltäytyy maksamasta Fletcherin lunnaita, mutta lopulta Fletcherin sihteeri Greta (Anne Haney) maksaa ne. Greta antaa Fletcherille anteeksi tämän aiemmin julistamat tökeröt totuudet, kun hän kuulee Fletcherin ”heittäytyneen jaloksi” vanhemman yhtiökumppanin (Mitchell Ryan) edessä.

Fletcher, joka tajuaa Maxin olevan hänen elämänsä tärkein asia, kamppailee saadakseen pitää poikansa. Hän kiirehtii lentokentälle, mutta Audreyn ja Maxin lentokone on jo ehtinyt lähteä terminaalista. Epätoivoinen Fletcher kaappaa siirrettävät portaat ja jahtaa konetta kiitoradalle. Lopulta kone pysähtyy, mutta Fletcher loukkaantuu. Matkalla sairaalaan hän vannoo pojalleen viettävänsä enemmän aikaa tämän kanssa. Vaikka toiveesta on jo ehtinyt kulua 24 tuntia, Max tietää isänsä puhuvan totta.

Kuluu vuosi, ja Fletcher ja Audrey juhlivat Maxin syntymäpäiviä. Kun Max puhaltaa kakkunsa kynttilät, valot sammuvat. Valojen syttyessä jälleen Fletcher ja Audrey suutelevat. Fletcher kysyy Maxilta, toivoiko tämä vanhempiensa palaavan yhteen, mutta Max vastaa: ”Ei, toivoin rulliksia!” Perhe-elämä vaikuttaa palaavan takaisin normaaleille urilleen Fletcherin jahdatessa Audreya ja Maxia ympäri taloa ”Kynnellään”.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jim Carrey  … Fletcher Reede  
 Maura Tierney  … Audrey Reede  
 Justin Cooper  … Max Reede  
 Cary Elwes  … Jerry  
 Jennifer Tilly  … Samantha Cole  
 Amanda Donohoe  … Miranda  
 Swoosie Kurtz  … Dana Appleton  
 Jason Bernard  … Tuomari Marshall Stevens  
 Anne Haney  … Greta  
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Valehtelija, valehtelija -sitaatteja.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.