Valaistusvyöhyke

Valaistusvyöhykkeiden jakautuminen maapallolla.

Valaistusvyöhykkeet tarkoittavat Maan vyöhykkeitä, jotka saavat eri määrän auringon valoa eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina Maan pyöreyden ja akselikulman takia. Päiväntasaajan ympärillä valon ja auringon energian määrä on läpi vuoden kaikkein tasaisin vuorokausittain tarkasteltuna, ja navoilla vaihtelut taas ovat kaikista suurimpia. Maapallo jakaantuu kolmeen valaistusvyöhykkeeseen. Valaistusvyöhykkeiden rajoina toimivat kääntö- ja napapiirit.

Kääntöpiirien välissä päiväntasaajan ympärillä on tropiikki. Koordinaatiston avulla ilmaistuna tropiikki sijaitsee 23. pohjoisen ja 23. eteläisen leveyspiirin välissä. Siellä Aurinko paistaa kaksi kertaa vuodessa kohtisuoraan maahan, eli "taivaan korkeimmalta kohdalta". Sanotaan, että aurinko on tällöin zeniitissä tai zeniittiasemassa. Vuodenaikojen väliset valaistuserot ovat pieniä, ja siksi tropiikissa onkin käytännössä vain yksi vuodenaika eli kesä. Vuorokauden sisällä sen sijaan valaistuserot ovat suuret, sillä aurinko vastaavasti siirtyy täysin toiselle puolelle maapalloa. Pimeä tulee nopeasti, lähes aina ilman hämäränvaihetta, tai joskus äärimmäisen lyhytkestoisen hämäränvaiheen jälkeen.

Tropiikin molemmin puolin sijaitsevat keskileveydet, jotka rajoittuvat napa- ja kääntöpiirien väliin, eli 23,5. leveyspiiristä 66,5. leveyspiiriin sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Näillä vyöhykkeillä vuodenaikojen vaihtelu on suurempaa, ja se kasvaa napoja kohti mentäessä. Aamulla ja illalla on pitkään hämärää. Aurinko ei paista koskaan zeniitistä, mutta ei myöskään koskaan pysy ylhäällä kahden vuorokauden väliä tai jätä nousematta kahden yön välissä. Keskileveyksillä ei siis koskaan ole kaamosta tai yötöntä yötä.

Napakalotit ovat napapiirien sisälle jäävät kalotin muotoiset alueet, joille on ominaista pitkä hämärän aika aamulla ja illalla. Kaloteilla on talvella kaamos, jolloin Aurinko ei nouse lainkaan taivaanrannan yläpuolelle ja kesällä yötön yö, jolloin Aurinko ei laske lainkaan. Kaamos ja yötön yö pitenevät sitä mukaa, mitä lähemmäs napoja mennään. Jos tarkkaillaan Auringon nousemista ja laskemista "navan päältä", Aurinko ei varsinaisesti laske ja nouse kuin kerran vuodessa. Näin ollen 90. leveyspiirillä päivä kestää puoli vuotta ja yö puoli vuotta.