Vaahterayökkönen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaahterayökkönen
Acronicta.aceris.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Iltayökköset Acronictinae
Suku: Acronicta
Laji: aceris
Kaksiosainen nimi
Acronicta aceris
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Commons-logo.svg Vaahterayökkönen Commonsissa

Vaahterayökkönen (Acronicta aceris) on melko kookas, iltayökkösiin kuuluva yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verraten kookas vaaleanharmaa yökkönen, jota voi olla vaikea erottaa muista suvun lajeista. Etusiivet ovat vaaleanharmaat ja kauttaaltaan hienokuvioiset. Kuviointi on kuitenkin tasaista ilman voimakkaita kontrasteja. Siiven tyvessä on ohut, tumma tyvijuomu, minkä lisäksi rengas- ja munuaistäplä ovat verraten etäällä toisistaan. Takasiivet ovat valkoiset, mutta naaraalla on siipisuonten kohdalla selvästi mustaa väriä. Siipiväli 40–46 mm.[1][2][3]

Toukka on erittäin helposti tunnistettava. Se on täysikasvuisena kauttaaltaan keltaisten, paikoitellen punaisten karvatupsujen peittämä. Lisäksi selkäpuolella on rivi mustareunuksisia valkeita täpliä. Nuori toukka muistuttaa linnun ulostetta.[4]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaahterayökköstä tavataan lähes koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuunottamatta. Lisäksi se elää Pohjois-Afrikassa ja idässä Keski-Aasiaan saakka.[5] Etelä- ja Keski-Euroopassa se on sukunsa yleisimpiä lajeja. Sen sijaan Suomessa laji oli aikaisemmin lounainen harvinaisuus, kunnes 1970-luvulla se katosi ilmeisesti kokonaan.[3] Sittemmin vaahterayökkönen on kuitenkin palannut lajistoon ja nykyisin havaintoja on Ahvenanmaalta sekä harvakseltaan rannikkoa pitkin Etelä-Pohjanmaalta itärajalle. Havainnot kuitenkin painottuvat selvästi etelärannikolle.[6] Paikoitellen esimerkiksi Helsingin seudulla se on jopa yleinen.[7]

Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun alkupuolelta heinäkuun lopulle.[6]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaahterayökkösen toukka.

Vaahterayökkönen elää harvakasvuisissa, lämpimissä lehtometsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat kyllä syötille, mutta vain harvoin valolle. Kotelo talvehtii kotelokopan sisällä kuorenraossa tai maassa lehtien alla.[3][5]

Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 vaahterayökkönen on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).[8]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää pääasiassa vaahteroilla (Acer) ja hevoskastanjalla (Aesculus hippocastanum), mutta myös muutamilla muilla lehtipuilla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]