Víctor Jara
| Víctor Jara | |
|---|---|
| Syntynyt | 28. syyskuuta 1932 |
| Kuollut | 15. syyskuuta 1973 (40 vuotta) |
| Kotipaikka | Lonquén |
| Aktiivisena | 1959–1973 |
| Tyylilajit | folkmusiikki |
| Ammatit | laulaja, teatteriohjaaja, runoilija |
| Soittimet | laulu, kitara |
Víctor Lidio Jara Martínez (28. syyskuuta 1932 Lonquén – 15. syyskuuta 1973 Santiago de Chile) oli chileläinen teatteriohjaaja, runoilija, laulaja, lauluntekijä ja poliittinen aktivisti. Víctor Jaralla oli keskeinen osa Chilen kansanmusiikkiin pohjautuvan Nueva Canción Chilena -laululiikkeen synnyssä, joka johti vallankumoukseen maan populaarimusiikissa Salvador Allenden presidenttikauden aikana. Jaran laulut, jotka käsittelevät rakkautta, rauhaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ovat yhdessä hänen väkivaltaisen kuolemansa kanssa nostaneet hänet ihmisoikeustaistelun symboliksi Latinalaisessa Amerikassa.
Víctor Jara syntyi Manuel Jaran ja Amanda Martínezin köyhään maalaisperheeseen Santiagon eteläpuolella. Isä oli väkivaltainen ja jätti perheen, kun Víctor oli vasta lapsi. Äiti Amanda oli kansanlaulaja, joka soitti kitaraa ja lauloi esimerkiksi häissä ja hautajaisissa. Perhe muutti Santiagon slummiin, mutta Víctorin ollessa 15-vuotias hänen äitinsä kuoli. Jara aikoi opiskella papiksi, mutta luopui ajatuksesta parin vuoden kuluttua. Hän kävi vielä armeijan ennen kuin palasi Santiagoon opiskellakseen näyttelijäksi ja sittemmin teatteriohjaajaksi.
Chileläinen kansanperinne kiinnosti Jaraa suuresti, ja sillä oli suuri vaikutus hänen taiteelliseen tuotantoonsa. Vähitellen laulaminen, laulujen tekeminen ja poliittinen toiminta nousivat Jaran uralla teatterin edelle. Jara tuki vasemmistolaista Unidad Popular -puoluetta ja sen ehdokasta Salvador Allendea Chilen presidentinvaaleissa vuonna 1970. Hän otti osaa kampanjointiin pitämällä konsertteja, ja hänen laulujensa aiheet muuttuivat myös yhä enemmän poliittisiksi.
Sisällysluettelo |
Kuolema [muokkaa]
Salvador Allenden presidenttikausi päättyi vuoden 1973 sotilasvallankaappaukseen. Víctor Jara pidätettiin vallankaappauksen ensimmäisinä päivinä. Hänet vietiin muiden vankien tavoin Estadio Chile -stadionille, missä hän alkoi soittaa kitaraa ja laulaa. Vartijat käskivät häntä lopettamaan, mutta hän kieltäytyi. Häntä piestiin toistuvasti ja hänen kätensä murrettiin. Eräiden lähteiden mukaan hänen kätensä leikattiin irti, mutta tämä ei pidä paikkansa.[1] Kuitenkin hän jatkoi laulamista kunnes häntä ammuttiin 44 kertaa.[2] Hänen vaimonsa, englantilaissyntyinen tanssija Joan Jara pakeni maasta ja onnistui kuljettamaan mukanaan miehensä levyt. Vuonna 2003 stadionille annettiin uusi nimi Estadio Víctor Jara.
Jaran kuoleman tutkinta aloitettiin uudestaan vuonna 2009. Joulukuussa 2012 julkistetun tiedon mukaan on tapahtumasta pidetetty kahdeksan Pinochettin aikaisia sotilasta.[3]
Diskografia [muokkaa]
| Julkaisuvuosi | Levy |
|---|---|
| 1966 | Víctor Jara (Geografía) |
| 1967 | Canciones folklóricas de América (Quilapayúnin kanssa) |
| 1967 | Víctor Jara |
| 1969 | Pongo en tus manos abiertas |
| 1970 | Canto libre |
| 1971 | El derecho de vivir en paz |
| 1972 | La Población |
| 1973 | Canto por travesura |
| 1974 | Manifiesto |
Lähteet [muokkaa]
- Joan Jara: Victor Jara – laulu elämälle. WSOY, 1985. ISBN 951-0-13221-7.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ http://www.revolutionarydemocracy.org/rdv9n2/jara.htm
- ↑ Klein, Naomi: Tuhokapitalismin nousu, s. 130
- ↑ Iltasanomat.fi, Folklaulajan murha saattaa selvitä 40 vuoden jälkeen
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Fundación Víctor Jara (espanjaksi)
Sivulta puuttuu