Vääkiönvaara
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vääkiönvaara on kylä Suomussalmella.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1848 perustettiin Suomussalmen kunnan pohjoisosaan Vilhelm Vesterisen Vääkiö-niminen kantatila. Nimensä Vääkiön talo on tarinan mukaan saanut kuivasta ovensaranan äänestä ('vääääk, väääk'), joka kuului ovea avatessa. Vääkiön tila on toiminut kantakievarina ja tilalla asui n. 20 asukasta. Maata oli 932 ha.
Nykyään Vääkiön kylässä asuu noin 90 asukasta ja talouksia on noin 50. Kesäisin ja syksyisin väkimäärä lisääntyy marjastuksen, metsästyksen ja mökkiläisten vuoksi. Vesistöissä on kalaa, ja marjastus- sekä metsästysmahdollisuudet ovat kylällä hyvät.
Suomussalmen kunnan keskustaajama Ämmänsaari on noin 30 kilometrin päässä Vääkiöstä. Kirjastoauto käy taloissa kahden viikon välein.
Tapahtumia ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vääkiössä on vaalittu vanhaa tervanpolttokulttuuria. Vuonna 1992 kylälle rakennettiin Tervatupa, jonka hirsiosat ovat peräisin Niemelän talosta, 1840-luvulta. Tervahauta palaa muutaman vuoden välein ja tervaa sekä tervankusta tulee aina myytäväksi asti. Viimeksi tervahauta poltettiin 2011 ja Tervatuvalle kokoontui kyläläisiä Tervatapahtumaan. Tervanpolttoperinnettä on esitelty myös ulkomaalaisille nuorille, jotka ovat olleet työleireillä seudulla.
Lisäksi kesäisin on höylätty kattopäreitä tilauksesta. Kattopäreisiin on suositeltu kyllästysaineeksi Vääkiön tervaa ja tervankusta. Tervaperinteen jatkamiseksi vaaditaan hyvälaatuista tervaspuuta.
Sota-aikana Vääkiössä on ollut saksalaisten vankileiri, ja neuvostoliittolaiset sotavangit ovat rakentaneet rautatietä. Heidän muistokseen on Suomi–Neuvostoliitto-seuran Alanäljängän Vääkiön osaston aloitteesta pystytetty hautamuistomerkki 4.9.1957. Muistomerkin tähdet on kaivertanut Emil Oksman.