Uusi julkisjohtamisen oppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Uusi julkisjohtamisen oppi eli New Public Management perustuu näennäismarkkinoiden teoriaan. Se on Yhdysvalloissa 1970-80 -luvuilla kehitetty julkisten organisaatioiden muutosoppi, jonka tavoitteena on siirtää yksityiseltä puolelta omaksuttuja toimintatapoja julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintamalleihin. Uusi julkisjohtamisen oppi perustuu pohjimmiltaan tayloristiseen talousteoriaan, eli keskusjohtoiseen tieteelliseen liikkeenjohtoon.

Aiemmin julkisten organisaatioiden opit perustuivat pitkälti virkamiesten rationaalisuuteen, etiikkaan ja yleisen hyvän käsitteeseen. Uuden julkisjohtamisen malli perustuu yksityisten markkinoiden ihailuun ja idealisointiin. Tämän käsityksen mukaan suurin osa julkisen sektorin toiminnoista voidaan − ja pitää − yksityistää ja ulkoistaa eli hoitaa yksityisten markkinoiden kautta.

Uuden julkisjohtamisen opin mukaan yksityiset markkinat ovat tehokkaat ja perinteinen valtio (julkiset toiminnot yleensä) tehoton. Tästä uskomuksesta syntyy tarve uudistaa kaikki julkiset organisaatiot yksityisten yhtiöiden johtamismallien mukaan. Jokaiselle yksikölle ja osa-alueelle täytyy luoda omat budjetit, ja niiden käytettävissä olevat varat sidotaan määrällisiin tuotoksiin, joista vain pieni osa tulee yksiköiden omaan budjettiin. Menestyksekkäitä yksiköitä ja etenkin niiden johtajia tulee palkita, kun taas määritellyillä kriteereillä heikosti pärjänneiltä voidaan viedä rahat ja toimintaedellytykset.

Uuden julkisjohtamiseen liittyvä tulosjohtaminen muistuttaa tayloristista hallintoteoriaa, sillä se edellyttää, että kaikista asioista on pidettävä objektiivisesti tiliä. Kaikkien asioiden on myös oltava mitattavissa, laskettavissa ja hallittavissa. Kaiken tuotoksen ja työn määrän mittaaminen on tuonut käytännön tasolla ongelmia ja pahoja vääristymiä. Taylorismissa tavoitteena oli optimoida tehdastyön tuottavuutta suunnittelemalla jokainen yksittäinen tehtävä ja liike huolellisesti. Kaikki turhiksi ja tarpeettomiksi koetut liikkeet, vaiheet ja osa-alueet täytyi poistaa. Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, täytyi kaikkien työntekijöiden olla koko ajan työnjohdon valvovan katseen alla. Tehottomuudesta piti myös rangaista ja tehokkuutta palkita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]