Ultima VII

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ultima VII on Origin Systemsin kehittämä ja alun perin 1992 MS-DOSille julkaisema Ultima-tietokoneroolipelisarjan videopeli.

Peli julkaistiin kahdessa osassa, aluksi Ultima VII: The Black Gate (1992), ja sen jälkeen Ultima VII, Part Two: Serpent Isle (1993). Lukuunottamatta juonen jatkumista ja saman pelimoottorin käyttämistä, ovat kummatkin osat täysin riippumattomia toisistaan. Kummallakin pelillä on oma lisäosansa - Ultima VII: Forge of Virtue, ja Ultima VII, Part Two: Silver Seed. 90-luvun puolestavälistä alkaen pelin kaikki julkaisut ovat sisältäneet kummatkin pelin sekä lisäosat.

The Black Gate sekä Serpent Isle olivat kummatkin sekä kriittisesti että kaupallisesti menestyksellisiä, ja niitä pidettiin laajasti sarjan parhaina peleinä sekä kahtena parhaana isometrisenä roolipelinä ikinä. GameSpotin haastattelussa Richard Garriott totesi että Ultima VII oli "mestarillisimmin toteutettu Ultima-peli". Hän myös kertoi pelin olevan Ultima IV:n ohella hänen lempiosansa sarjasta.

Pelattavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelisysteemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ultima VII esitteli merkittäviä muutoksia pelisarjaan, joista tärkein lienee se, ettei maailma enää ole tile- ja grid-tekniikkaan pohjautuva; tilejä käytetään vielä sisäisesti (Huomattavasti kehittyneellä tavalla) mutta ne eivät enää vaikuta niin suuresti hahmojen tai vihollisten liikkumiseen, eikä tavaroiden paikkoihin kuin ennen. Kartat ovat myös monitasoisia, mikä tarkoittaa että esimerkiksi kasaamalla laatikoita voi rakentaa portaat vaikka talon katolle. Ultima VII on ensimmäinen osa sarjassa, jonka käyttöliittymä on pelkästään hiirikäyttöinen. Jo pelin edeltäjä, Ultima VI, tuki hiirtä mutta oli silti enemmän näppäimistöpainotteinen. Ultima VII:tä voi myös pelata pelkällä näppäimistöllä, mutta se on todella vaikeaa ja hidasta.

Toinen iso muutos on, että peli on ensimmäinen täysin reaaliaikainen osa Ultima-sarjassa. Peli pysähtyy vain inventaarion tai päävalikon ollessa auki tai puhuttaessa hahmojen kanssa, mikä vaikuttaa taisteluihin. Taisteluissa tekoäly ohjaa hahmoja, toisin kuin edellisissä peleissä. Hahmoille voi valita halutun käytöksen; esimerkiksi vahvan hahmon voi laittaa hyökkäämään vahvimman vihollisen kimppuun, ja heikomman voi käskeä pakenemaan. Pelaaja voi myös valita haluaako hän ohjata omaa hahmoaan. Taistelu pysähtyy kun repusta valitaan esine, mikä helpottaa taikaesineiden käyttöä. Tekoäly ei aina toimi täydellisesti, ja taistelusysteemiä onkin usein kritisoitu. Tällainen ratkaisu kuitenkin pelastaa pelaajan valitsemasta jokaiselle hahmolle vuorotellen toiminnon.

Ultima VII on myös sarjan ensimmäinen osa joka käyttää dialogipuuta, jossa valitaan hiirellä tietty sana, josta halutaan puhua. Edelliset pelit käyttivät avainsanoja, jotka piti itse kirjoittaa. Peli sisältää hyvin paljon dialogia, mistä sitä on kehuttu, mutta myös joskus kritisoitukin.


Pelimaailma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kummankin pelin maailma on tunnettu vuorovaikutteisuudestaan: melkein kaikkea mitä ei ole kiinnitetty maahan voi siirtää tai käyttää. Pelissä voi esimerkiksi leipoa leipää, takoa aseita, lypsää lehmiä, soittaa soittimia, jopa vaihtaa vauvan vaipan tai lennättää leijaa.

Avatar ja hänen kumppaninsa valittavat nälänhädästä ja kamalasta janosta, ja ajan myötä kuolevat ellei näitä hoideta. Mikäli he näkevät inhottavan tai kaamean tapahtuman, he saattavat vaikeroida tai oksentaa. Myös vahvat alkoholijuomat saattavat aiheuttaa oksentelua.

Kumpikin osa antaa pelaajan tutkia vapaasti pelimaailmaa, ja peleissä on pääjuoni sekä useita alitehtäviä ja muita tehtäviä. Black Gate on suhteellisen avoin peli, jossa juoni on vähemmän oleellinen pelaamisen kannalta, mutta Serpent Isle on juonen osalta tarkempi, enemmän tehtäväpainoitteinen ja muuttuu avoimeksi vasta pelin loppua kohden. Black Gate on erittäin epälineaarinen; vaikka tarina on lineaarinen, tätä on tasapainoitettu mahdollisuudella tutkia maailmaa miten haluaa.

Ultima VII korostaa vähemmän hyveiden mukaista käyttäytymistä kuin pelisarjan muut osat. Pelaaja voi varastaa ja murhata sydämensä kyllyydestä, mutta voi silti läpäistä pelin. Pelin yhteiskunta kuitenkin ottaa huomioon pelaajan toiminnan; NPC-hahmot - joko joukkion jäsenet tai Britannian ihmiset - reagoivat viattomien tappamiseen ja varastamiseen sen huomatessaan; joukkion jäsenet saattavat lähteä jos he näkevät liikaa verenvuodatusta tai varastelua, eivätkä suostu liittymään uudestaan ennen kuin pelaaja on hyvittänyt tekonsa. Black Gate:ssa saattaa myös Guardian pilkata Avataria mikäli hän suorittaa rikoksen.

Serpent Isle:ssä joukkion jäsenet eivät reagoi varastamiseen tai murhaan - vain ulkopuoliset voivat aiheuttaa rangaistuksen nähdessään rikoksen. Serpent Isle:n maailma ei omaa hyveitä kuten Britannia, ja vartijat saattavat joskus kysyä lahjuksia jos pelaajan hahmo saadaan rikoksesta kiinni; vartijoiden lahjonta oli viimeksi mahdollista Ultima III:ssa. Ultima VII: The Black Gate sisältää kauppakirjasysteemin, jossa pelaajan täytyy ostaa ja kantaa mukanaan kauppakirjaa hevoskäryihin tai laivaan jota hän haluaa käyttää. Serpent Isle ei sisällä kauppakirjasysteemiä; kaikki laivat ja muut ovat juonen määrittelemiä.

Ultima -tietokonepelisarja
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - Ultima Collection

Akalabeth (Ultima 0)
Worlds of Ultima : The Savage Empire - Martian Dreams
Ultima Underworld : The Stygian Abyss - Labyrinth of Worlds
Ultima Online
Ultima Worlds Online: Origin - Ultima X: Odyssey - Arthurian Legends
Tämä videopeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.