Työeläkekortin numero
Työeläkekortin numero oli Suomen ensimmäinen henkilön yksilöivä tunnus. Niitä myönsi Eläketurvakeskus (ETK) vuosina 1962–1970 kaikille työeläkettä saaville, myös ulkomaiden kansalaisille.
Tunnus koostui syntymäajasta ja sen tarkistusosasta samoin kuin nykyinen henkilötunnus. Tunnuksen tarkistusosa laskettiin samalla kaavalla kuin henkilötunnus, mutta ensimmäinen mahdollinen numero oli nykyisestä 002:sta poikkeavasti 001. Vuosina 1964–1970 Kansaneläkelaitos (Kela) antoi työeläkekortin numeron rinnalla omia sosiaaliturvatunnukseksi (sotu) kutsuttuja tunnuksia, joiden tiedot perustuivat virallisiin syntymätietoihin. ETK luopui omien tunnuksien antamisesta ja ryhtyi käyttämään sotua niiden henkilöiden kohdalla, joille Kela oli sen antanut.
Vuoden 1971 alusta Väestörekisterikeskus (VRK) siirtyi atk-pohjaiseen väestörekisteriin ja tunnuksien jakelu siirtyi pois Kelalta ja sen nimeksi tuli henkilötunnus. Nykyisin Väestörekisterikeskus on ainoa henkilön yksilöiviä tunnuksia myöntävä taho.