Tuohituomi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuohituomi
Prunus Maackii B.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Suku: Prunus
Laji: maackii
Kaksiosainen nimi
Prunus maackii
Ruprecht, 1857
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuohituomi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuohituomi Commonsissa

Tuohituomi (Prunus maackii) on Koillis-Aasiasta kotoisin oleva tuomensukuinen puu.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuohituomi on juurivesaton, oraton puu, joka voi kasvaa 5–10 metriä korkeaksi. Sen haararankaa peittää kuparinruskea, tuohimainen kuori, joka on nuorena karvainen.[1] Puun haarat ovat aluksi pystyt mutta alkavat iän myötä siirottaa tai jopa riippua sivuilla.[1][2] Sahalaitaiset, 6–10 senttiä pitkät lehtilavat ovat muodoltaan soikeat tai pitkänpuikeat, kärjestään pitkäsuippuiset ja tyvestään pyöreät. Lapojen yläpinta on kalju ja alapinta keltanystyinen ja heikosti karvainen. Lehtiruoti on 1–2 senttimetriä pitkä ja yleensä nystyinen.[1]

Tuohituomi kukkii touko–kesäkuun vaiheessa heti lehtien puhjettua. Sen kukat muodostavat 5–7 senttimetrin mittaisia, karvaisia terttuja, joissa on 6–10 kukkaa.[1] Kukkien teriö on kellanvalkoinen ja terälehdet 5 millimetriä pitkät.[1][2] Kukintoperä on lehdetön tai pienilehtinen. Verhiö on karvainen ja kukkapohjusta lyhemmät verhiönliuskat ovat kapean kolmionmuotoiset ja laidoista nystyhampaiset.[1] Loppukesällä terttuihin kypsyy mustia, noin 5 millimetrin mittaisia luumarjoja.[1][2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuohituomi kasvaa luonnonvaraisena Mantšuriassa ja Korean niemimaalla. Suomessa se menestyy Oulun korkeudelle saakka.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuohituomi viihtyy hemiboreaalisella vyöhykkeellä tuoreiden, rehevien metsien reunamilla ja aukioilla sekä purojen varsilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Hämet-Ahti, Leena & Palmén, Annikki & Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, s. 199. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  2. a b c Tuohituomi ja kevätkaihonkukka ovat toukokuun kasvit Kymen Sanomat. 28. huhtikuuta 2010. Viitattu 9. toukokuuta 2010.