Tuikit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuikit
Tähtituikki (Amsonia tabernaemontana)
Tähtituikki (Amsonia tabernaemontana)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Oleanterikasvit Apocynaceae
Suku: Tuikit Amsonia
Walt.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuikit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuikit Commonsissa

Tuikit (Amsonia) ovat monivuotisina viljeltyjä oleanterikasveja (heimo Apocynaceae).

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuikkilajeja on parisenkymmentä, ja ne ovat monivuotisia ruohoja tai pieniä pensasmaisia kasveja, jotka ovat kotoisin Etelä-Euroopasta, Länsi-Aasiasta, Japanista ja Pohjois-Amerikasta. Ne kasvavat noin metrin korkuisiksi. Lehdet ovat kirkkaan tai syvän vihreitä, kapeita ja keihäsmäisiä. Varsissa ja lehdissä on valkoista maitiaisnestettä. [1]

Kukat ovat putkimaisia ja suuliuskat leviävät laajalle. Ne sijaitsevat varsien kärjissä leimujen kukintojen tapaisissa kukinnoissa.[2]

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuikit ovat helppohoitoisia perennoja, jotka viihtyvät kosteassa ja hyvin läpäisevässä maassa, joka ei kuivu kesälläkään. Tuikit ovat aurinkoisen tai puolivarjoisen paikan kasveja. Eräät lajit ovat hyvin pakkasen kestäviä, vaikka kuolevatkin maata myöten talvella. Kasveja voidaan lisätä siemenistä tai varhaiskesän pistokkaista tai jakamalla kasvustoja. [3]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo lajeista, joilla suomenkielinen nimi:[4].

  • nukkatuikki (Amsonia ciliata)
  • tähtituikki (Amsonia tabernaemontana)

Amsonia orientalis on melkein hävinnyt alkuperäisiltä kasvupaikoiltaan Koillis-Kreikasta ja Turkista. Se on pensasmainen ja tyveltään puutuva. Lehdet ovat n. 6 cm pitkiä ja kukat purppuransinisiä.[5]

Tähtituikki on kotoisin Yhdysvaltojen koillis- ja keskiosista. 60-90 cm:n mittaisten tukevien varsien päässä on pyramidimainen ryhmä pieniä vaaleansinisiä kukkia. Lehdet ovat kapeita tai soikeita ja noin 6 cm pitkiä. Lajin tieteellinen lajinimi on annettu kuuluisan 1500-luvulla vaikuttaneen saksalaisen yrttikirjailijan mukaan. Hän latinisoi nimensä muotoon Tabernaemontanus.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Botanica, s. 89
  2. Botanica, s. 89
  3. Botanica, s. 89
  4. Räty ja Alanko 2004, s. 24
  5. Botanica, s. 89
  6. Botanica, s. 89
  • Botanica. The illustrated A-Z of over 10000 garden plants and how to cultivate them. 1020 sivua. - Köln 1999. ISBN 3-8290-3068-1
  • Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. 200 sivua. - Puutarhaliiton julkaisuja, Helsinki. ISBN 951-8942-57-9.