Tuatara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuatara
Tuatera.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Sphenodontia
Heimo: Sphenodontidae
Suku: Sphenodon
Laji: punctatus
Kaksiosainen nimi
Sphenodon punctatus
(Gray, 1842)
Levinneisyyskartta
Tuataran levinneisyys
Tuataran levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuatara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuatara Commonsissa

Tuatara (Sphenodon punctatus) on alkuliskojen lahkoon kuuluvan tuatarojen heimon kahdesta jäljellä olevasta lajista yleisempi. Tuataraa voi kutsua eläväksi fossiiliksi, koska se on selvinnyt lähes muuttumattomana vuosimiljoonien ajan. Kun otetaan huomioon, että mesotsooisella maailmankaudella kasvit ja kaikki eläimet olivat isompia kuin tänä päivänä, voidaan olettaa että tämäkin laji oli ennen isompi.lähde? Laji elää vain muutamilla Uuden-Seelannin Pohjoissaaren pohjoisrannikon ja Eteläsaaren pohjoisrannikon saarilla. Tuatara on ollut vaarassa hävitä ihmisten mukana tulleiden ja tuotujen petojen syödessä lajin munia.

Koiraat kasvavat 60 senttimetrin pituisiksi, naaraat jäävät lyhyemmiksi. Tuataran kallossa on ohimoalassa kaksi luukaarta niin kuin krokotiileillakin, ja sen ”hampaat” ovat itse asiassa vain leukaluun sahanterämäisiä ulokkeita. Tuataralla on päälaella silmien välissä niin sanottu kolmas silmä, joka aistii valoa. Se saattaa säädellä ”biologista kelloa” ja toimia termostaattina. Nuorella eläimellä se on näkyvä, mutta aikuisella iho on paksuuntunut peittämään elimen. Tuatara syö pieniä hyönteisiä ja nilviäisiä, joita se saalistaa yön turvin tai kaivaa maasta. Suurikokoiset yksilöt voivat syödä myös isompaa saalista, esimerkiksi linnunmunia. Päivät tuatara viettää piilossa maanalaisessa kolossaan, jossa saattaa pesiä myös merilintuja.

Tuatarat tulevat sukukypsiksi 20 vuoden ikäisinä ja voivat elää mahdollisesti 120 vuoden ikäisiksi. Tuataroilla ei ole ulkoisia korva-aukkoja, eikä koiraalla ole sukupuolielintä. Parittelun jälkeen naaras säilyttää spermaa sisällään 10–12 kuukautta. Tuatarojen lisääntymisaika ajoittuu syys-lokakuuhun,lähde? jolloin naaras munii useita munia matalaan kuoppaan kolonsa lähelle. Munat kuoriutuvat vasta 15 kuukauden kuluttua, mikä on matelijoiden pisin hautomisaika. Poikaset ovat itsenäisiä heti kuoriuduttuaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sphenodon punctatus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.