Trollstigen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trollstigen.

Trollstigen (tunnetaan myös nimillä Trollstigvegen tai Stigen) on Norjassa Møren ja Romsdalin läänissä Rauman kunnassa sijaitseva tieosuus fylkesvei 63:lla. Trollstigen yhdistää Valldalin ja Romsdalin laaksot. Jyrkimmässä kohdassa tie kulkee siksakkia Isterdalenista ylös Stigrøraan. Tie on kapea ja nousee 9 asteen kulmassa. Ajoneuvon suurin sallittu pituus on 13,1 metriä.[1] Vilkkaimpana aikana tiellä menee jopa 3000 ajoneuvoa päivässä. Heinäkuun 2012 keskiarvo oli 1860 ajoneuvoa päivässä. Kesä-, heinä- ja elokuussa 2012 tietä ajoi yhteensä 130 000 ajoneuvoa. Koko vuoden 2012 sesongin aikana 161 421 ajoneuvoa ohitti Soggebergetillä sijaitsevan laskentapisteen. Vuonna 2009 vastaava luku oli 155 230. Tien korkein kohta, Alnesreset, on 850 metriä meren pinnan yläpuolella. Tieosuus on suljettu talvisin, ja se on tavallisesti auki toukokuun puolivälistä syksyyn, ensilumen saapumiseen saakka. Fylkesvei 63 on eteläpäässä auki koko talven Langdaliin asti. Siitä eteenpäin tietä avataan vähitellen, kun auraaminen huhtikuussa aloitetaan.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stigfossen

Trollstigen, tai Stigen, joksi sitä kutsuttiin ennen vuotta 1936, on vanha vuorenylityspaikka Valldalin ja Åndalsnesin välissä.

Devollin maatilalla Romsdalissa oli vuodesta 1533 lähtien järjestetty suuret markkinat, ja tämä jokavuotinen tapahtuma oli suuri syy siihen, että valldalilaiset halusivat kiihkeästi saada kulkuyhteyden Stega-vuoren yli. Sunnmøren vouti kävi vuonna 1776 kirjeenvaihtoa pappi Ludolf Krohnin kanssa ja kertoi talonpoikien aloittaneen vuoren yli kulkevan tien kunnostamisen. Krohn arvioi työn maksavan 200 riikintaaleria talonpoikien talkoiden lisäksi. Vouti myönsi tiehen ja siltoihin tarvittavat avustukset. Vuosina 1776–1781 tien kulkukelpoisuutta parannettiin tuntuvasti. Nimismies puhui vuonna 1778 tiestä ainoana yleisenä tienä sisäisen Sunnmøren alueella. Ennen vanhaan paikalla meni vain polku. Vuosina 1905–1913 vuoren yli rakennettiin ratsutie, joka sekin kapeni jyrkimmässä kohdassa pelkäksi poluksi. Nykyisen ajotien rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1916. Suurin osa alkuperäisestä polusta Slettvikanen ja Knutseran välillä näkyy selvästi ja on edelleen kulkukelpoinen. Tätä alkuperäistä polkua kutsutaan nimellä Kløvstien. Vuodesta 1935 ajotiellä on ollut silta joen yli. Tämä silta kulkee Stigfossenin vesiputouksen luona, mutta Kløvstien ylittää joen vasta laakson pohjassa.

Kuningas Haakon VII avasi Trollstigenin käyttöön 31. heinäkuuta 1936. Tien rakentaminen kesti kahdeksan vuotta. Tie rakennettiin suurin piirtein samaa reittiä kuin Kløvstien, joka on nykyään kunnostettu ja merkitty retkipolku. Trollstigenillä on yksitoista neulansilmämutkaa, joista jokainen on halkaisijaltaan noin 10 metriä, ja aivan Stigfossenin alapuolella on silta. Stigfossen on 180 metriä korkea, ja kun virtaus on voimakkaimmillaan, vesi ryöppyää melkein sillalle asti. Toistuvien kivivyöryjen ja niiden ajotielle aiheuttamien tuhojen vuoksi Trollstigenin alapäässä sijaitseva tieosuus rakennettiin uudelleen vuonna 2005. Korjaus käsitti alhaalta laskettuna kolmannen ja neljännen mutkan. Samalla kertaa piti rakentaa kaksi uutta siltaa joen yli. Alnesresetillä oli aikaisemmin majatalo nimeltä Trollstigheimen, joka tuhoutui suuressa lumivyöryssä vuonna 1963. Uusi ravintola perustettiin Stigrøralle 1979, mutta uudistusten yhteydessä sekin purettiin. Nykyinen ravintola vihittiin käyttöön 16. kesäkuuta 2012.

Jokainen mutka on nimetty sitä rakentaneen työryhmän (tai työryhmän johtajan) mukaan. Alhaalta laskettuna: Otmar Østigård, Johan Voll (mutkat 2–4), Kjelstad, Anton Fiva, Lars Daniel Tafjord, Martin Uri (mutkat 8 ja 10), Arthur Langdal ja ylimmäisenä Volda-mutka (nykyään nimellä Bispesvingen).

Trollstigen oli Valldalin ainoa lautaton tieyhteys, kunnes Lingen ja Overån väliset tunnelit avattiin riksvei 650:llä vuonna 1975.

Vuorenhuippujen ympäröimä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trollstigeniä ympäröi monta yli 1000 metriä korkeaa vuorta. Näistä tunnetuimmat ovat Stigbotnhornet ja Bispen. Hieman kauempana luoteessa kohoavat Dronninga ja Kongen. Koillisessa puolestaan sijaitsee kuuluisa Trolltindenen vuoristoalue, johon kuuluvat Trollklørne ja Trollveggenin takaosa. Stigrøralta alkaa merkitty polku Trollveggenin huipulle.

Kansallinen matkailutie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trollstigen näköalapaikka
Trollstigenin turistikeskus

Trollstigen on yksi Norjan vierailluimmista turistinähtävyyksistä. Vuonna 2012 alueella vieraili yli 750 000 kävijää,[2] ja se onkin maan kolmanneksi suosituin nähtävyys ja toiseksi suosituin luontonähtävyys. Tieosuus Geirangerin ja Trollstigenin välillä kunnostettiin kesinä 2005–2008 ottamaan vastaan suuren määrän turisteja. Trollstigenin alapäässä sijaitsevaa Trollstigfotenin näköalapaikkaa laajennettiin. Stigrøralle rakennettiin uusi turistikeskus, jossa on kahvila ja matkamuistomyymälä. Matkamuistoja myytiin aikaisemmin perinteisissä mökeissä, jotka purettiin uuden keskuksen myötä. Tie on yksi 18 valitusta tieosuudesta Norjan tiehallinnon (Statens Vegvesen) turistitieprojektissa (Turistvegprosjektet). Geiranger–Trollstigen-tieosuus sai kansallisen matkailutien statuksen 16. kesäkuuta 2012.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: no:Trollstigvegen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Trollstigen.
Tämä Norjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Koordinaatit: 62°28′N, 7°40′E