Toríbio de Benavente

Toríbio de Benavente (Motolinía, s. 1400-luvun loppu, Benavente, Espanja – 1568, Mexico City)) oli espanjalainen fransiskaanien veljeskuntaan kuulunut lähetyssaarnaaja. Hän saapui Meksikoon vuoden 1524 toukokuussa yhdentoista muun fransiskaanin kanssa ja on eräs tärkeimmistä Meksikon valloituksen, intiaanien tapojen ja maan kuvaajista.

Motolinía oli Cortésin luottomies, hänen "hengellinen miekkansa" ja dominikaani Bartolomé de las Casasin kiivas vastustaja. Motolinía oli historioitsijana tärkeä teoksessa Historia de los Indios de la Nueva España intiaanien elämän kuvaajana. Kirjeessään kuninkaalle vuonna 1555 Motolinía esittää hyvin pahantahtoisia mielipiteitä Las Casasin toiminnasta. Motolinía suosittelee Las Casasin eristämistä johonkin luostariin, mutta Motolinían kirje aiheuttaakin sen, että Motolinía itse tuomitaan eristettäväksi luostariin.

Vuonna 1782 Motolinían kirje Kaarle V:lle löytyy Simancan arkistoista, jonka jälkeen Motolinía menettää osan lähes tarunhohteisesta maineestaan, syynä on kirjeessä esiintyvä Las Casasin voimakas mustamaalaaminen. Fransiskaanien historioitsija Gerónimo de Mendieta lausuu mielipiteensä Tlaxcalan luostarissa aikoinaan tuntemastaan Motoliníasta.

Motolinía kertoo käännytystyön alkuvaiheista ja espanjalaisten riidoista

Motolinía aloittaa historiateoksensa kolmannen osan kertomalla käännytystyön alkuvaiheista ja samalla “kahdentoista” maahan saapuneen fransiskaanin menestyksestä käännyttäjinä. Kirkonmiesten vaikeana tehtävänä oli myös sovitella espanjalaisten välisiä riitoja.

Las Casasin ja Francisco de Vitorian toiminta herättää vihamielisiä tunteita

Vuonna 1542 voimaan tulleet Uudet Lait olivat paljolti syntyneet dominikaanien, varsinkin Bartolomé de las Casasin ja Francisco de Vitorian toiminta intiaanien etujen ajajina herätti vihastusta ei pelkästään encomenderojen, vaan myös joidenkin kirkonmiesten keskuudessa. Eräs kaikkein myrkyllisimmistä Kaarle V:n saamista Las Casasia koskevista paljastuksista on fransiskaani Motolinían vuoden 1555 tammikuun toisena päivänä päivätty pitkä kirje, jossa hän näkee dominikaani Las Casasin intiaanien vihollisena ja espanjalaisten ystävänä, eikä voi käsittää tämän hyvin korkealla taholla nauttimaa suurta suosiota. Kirjeessään Motolinía tekee selkoa intiaanien apostolin ja Chiapasin piispan Las Casasin toimista Uudessa Maailmassa ja neuvoo kuningasta sulkemaan Las Casasin johonkin luostariin enempien vahinkojen välttämiseksi.

Syy Motolinían kirjeeseen

Syynä Motolinían myrkylliseen kirjeeseen saattoi olla Las Casasin paljastava teos Brevísima relacíón de la destrucción de las Indias. Teoksessa Las Casas kertoo hyvin yksityiskohtaisesti konkistadorien hirmuteoista. Musta Legenda Dominikaanien neljännessä tai viidennessä laivauksessa saapuneet munkkiveljet toivat mukanaan teoksen Uuteen Maailmaan, jossa se aiheutti suurta suuttumusta ja Las Casasin vastaisia mielialoja. Joulukuun 29. päivänä vuonna 1553 Meksikon kaupunginhallituksella oli todennäköisesti hallussaan Brevísima relacíonin kopio, koska tuona päivänä oli maksettu jonkin teoksen kopiointi. Tammikuussa 1554 kaupunginhallitus lähettää kahdensadan kultapeson lahjan Sepúlvedalle, jotta tämä jatkaisi kirjoitteluaan Las Casasia vastaan. Meksikossa oli vuoden loppua kohden Las Casasin vastainen “ilmapiiri tullut lämmitetyksi”, jota seurasi Motolinían kuuluisa kirje.

Dialogi Las Casasin ja Toribio de Benavente Motolinían kannattajien välillä jatkuu yhä. Tämän päivän The Catholic Encyclopedia ei oikein ymmärrä Las Casasin toimintaa, vaan antaa paremminkin tunnustusta Motoliníalle, joka vain teki sen, mikä silloisessa tilanteessa oli tehtävissä. Teos antaa kuitenkin ymmärtää, ettei Motolinía voi koskaan vapautua muistoonsa kohdistuvasta kritiikistä, jonka hänen vuonna 1555 kirjoittamansa Las Casasin toimintaa arvosteleva kirjeensä aiheutti.

Salamancan San Estebanin luostari

Salamancassa sijaitsevan dominikaanisen San Estebanin luostarin priorina ja Salamancan yliopiston rehtorina toimi Uuden Maailman valloituksen ensimmäisten vuosikymmenten aikana dominikaani Francisco de Vitoria, teologi ja lainoppinut, jota monet pitävät kansainvälisen oikeuden isänä. Tuohon San Estebanin luostariin on haudattuna Vitoria, vierellään Matías Paz ja Domingo de Soto, jotka Vitorian tavoin osallistuivat keskusteluun intiaaneja vastaan käydystä oikeutetusta sodasta. Nykyisin museona olevan luostarin alimmassa kerroksessa toimii dominikaanien kustantamo, Editorial San Esteban, jonka julkaisusarjan Los Dominicos y America erään teoksen nimenä on Fray Toribio Motolinía frente a Fray Bartolomé de las Casas. Tässä vuonna 1989 ilmestyneessä teoksessa sen kirjoittaja, dominikaani Isacio Pérez Fernández käsittelee kriittisesti Motolinían vuoden 1555 tammikuussa Kaarle V:lle lähettämää kirjettä.

Motolinían kirje kuninkaalle osoittautui vahingolliseksi lähettäjälleen

Motolinían vuoden 1555 tammikuussa kuninkaalle lähettämä kirje, jossa hän kovin sanoin tuomitsee Las Casasin toiminnan Uudessa Maailmassa, osoittautui kirjeen kirjoittajalle itselleen vahingolliseksi. Kuusikymmentäkuusivuotias Motolinía kirjoitti tuon kuuluisan kirjeensä Tlaxcalan luostarin esimiehenä ollessaan. Vuoden kuluttua kirjeen lähettämisestä, jolloin Intioiden neuvosto oli prinsessan määräyksestä tutustunut kirjeen sisältöön, Uuden Espanjan asukkaat kokivat järisyttävän tiedon: Motolinía, Uuden Espanjan innokkain ja toimeliain käännyttäjä oli vangittu ja toimitettu vankilaan. Motolinían omat fransiskaaniesimiehet olivat rankaisseet häntä yli vuoden mittaisella vankeudella, koska hän oli paljastanut maan asioita kuninkaalle, kuten asian ilmaisee Meksikon järjestyksessä toinen arkkipiispa Alonso de Montúfar kahdessa kirjeessään Filip II:lle.

Motolinían vankeustuomio

Motolinían saamaa vankilatuomiota, vankilana tosin oli jokin fransiskaanien luostareista, ei mainitse kukaan faransiskaanien omista kronikoitsijoista, ei edes heidän virallinen historioitsijansa Gerónimo Mendieta, joka kuitenkin oleskeli vuosina 1555–1557 Tlaxcalassa, jonka luostarin esimiehenä Motolinía tuolloin oli. Ajalle oli ominaista, että sääntökunnat vaikenivat kokemistaan ikävistä asioista.

Motolinían kirje kuninkaalle on viimeinen tiedossa oleva hänen itsensä kirjoittama teksti. Asia on herättänyt ihmetystä, koska tiedetään Motolinían kuolleen vasta vuonna 1569. Motolinían saamaan kielteiseen huomioon vaikutti myös muutamaa kuukautta ennen hänen kuninkaalle osoittamaansa pitkää kirjettä hänen osallistuminensa yhdessä neljän muun fransiskaanin kanssa Meksikon fransiskaanien provinsiaalin Francisco de Bustamanten laatimaan vetoomuksen, jossa hyökättiin voimakkaasti piispojen vaatimia, ankaria kymmenyksiä vastaan. Motolinía oli kirjelmän ensimmäinen allekirjoittaja, ja tarpeeksi nimekäs henkilö, jonka saama rangaistus varoittaisi tehokkaasti omia teitään kulkevia munkkeja. Sääntökunnat yrittivät pitää tiukasti kiinni aikoinaan paavilta saamistaan erivapauksista, josta koitui paljon riitoja niin sääntökuntien, papiston kuin maallisen hallinnon välille. Motolinía, kuninkaan ja Cortésin mies, joka oli eräs Uuden Espanjan tärkeimmistä hengellisen valloituksen toimitsijoista, sai todeta ajan kulkevan ohitseen. Tragikoomista Motolinían tapauksessa on se, että hän joutui itse suljetuksi luostariin vaikka oli kirjeessään neuvonut kuningasta sulkemaan Las Casasin johonkin luostariin, jotta tämä ei toiminnallaan voisi aiheuttaa lisää vahinkoa.

Motolinían kirje siirretään Simancan arkistoihin

Vuosien kuluessa Motolinían kirje siirrettiin Simancan arkistoihin, joista sen löysi vuonna 1782 Juan Bautista Muñoz. Osittainen käännös Motolinían kirjeestä ilmestyi vuonna 1791 ranskalaisen apotti Ducreuxin espanjaksi käännetyssä teoksessa Historia eclesiástica, josta lähtien Motolinían henkilökuvaan liitettiin uusia piirteitä; kateellinen, katolinen ilman voitelua, oikeamielinen ilman sääliä, intiaanien vihollinen jne. Joidenkin mielestä kuitenkin Motolinía oli tuolloin syntyvän uuden valtion, Meksikon, ensimmäinen puolustaja ja samalla eräs sen henkisen olemuksen luojista, “fransiskaani, joka eniten kulki maata”. Tuolloin alkoi kehitys, josta Octavio Paz lausuu mielipiteenään, että huolimatta kaikista intiaanien kärsimistä kauheuksista, espanjalaiset kykenivät liittämään alistamansa intiaanit johonkin suurempaan yhteyteen, katolilaisuuteen. Englantilaiset uudisasukkaat eivät kyenneet yhtä mainittaviin saavutuksiin.

Motolinía kertoo keränneensä Las Casasin kirjoituksia tuhottaviksi

Vuoden 1555 kirjeessään kuninkaalle Motolinía kertoo keränneensä Las Casasin vuonna 1546 laatiman ns. Confesonarion käsin kirjoitetut, pienemmille veljille jaetut kopiot ja jättäneensä ne varakuningas Antonio de Mendozan tuhottaviksi. Confesonariossaan Las Casas antaa ohjeita ja määräyksiä hiippakuntansa rippi-isille. Vuonna 1548, Las Casasin jo palattua lopullisesti Espanjaan, Espanjan johtava humanisti Juan Ginés de Sepúlveda tuomitsee Las Casasin Confesonarion ja saa toiminnallaan aikaan sen, että Valladolissa vuoden 1548 joulukuussa annetulla kuninkaallisella päätöksellä määrätään Confesonarion kopiot takavarikoitaviksi. Motolinía, joka tuolloin oli Meksikon fransiskaanein provinsiaali, keräsi vaivojaan säästämättä fransiskaanien hallussa olleet kopiot ja luovutti ne varakuninkaalle, joka, kuten Motolinía itse kertoo, poltatutti ne.

Vuoden 1552 elokuussa alkoivat painosta ilmestyä Las Casasin kuuluisat tratadot, tutkielmat, joukossaan “Joitakin neuvoja ja määräyksiä rippi-isille”(Confesonario). Saman vuoden marraskuussa Guatemalaan ja Chiapasiin lähteneillä neljällätoista dominikaanilla on matkaeväänään neljä ensimmäistä Las Casasin kirjoitusta mm. kyseinen Confesonario.

Kirkonmiehet osasivat käyttää Motolinían menetelmiä hyväkseen käännytystyössä

Kirkonmiesten valta oli suurimmillaan 1500-luvun puolivälissä. Näin ei ollut ainoastaan vain siksi, että he olivat tuomareita, vaan myös siksi, että varakuninkaan johtama audiensia, kuten myös kruunu, tukivat heidän työtään intiaanien käännyttämisessä ja saattamisessa kirkon jäseniksi. Munkit osasivat käyttää työssään hyväksi Martín de Valencian ja Motolinían kehittämiä menetelmiä ja intiaanien intoa kääntyä kristityiksi.

Lähteet

• Benavente (Motolinía) Toríbio de; Historia de los indios de la Nueva Espana. Meksiko 1990.
• Mendieta, Gerónimo de; Historia eclesiastica indiana. Mexico 1990.
• Isacio Perez Fernandez,OP.; Fray Toríbio Motolinía, O:F:M:, frente a Fray Bartolomé de las Casas, O.P. Salamanca 1989.