Ero sivun ”Petro Dorošenko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Lisätään auktoriteettitunnisteet -malline |
Lähteistetty ja lisätty tietoa. Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Petro Doroshenko 19.jpg|thumb|Petro Dorošenko, 1800-luvun maalaus.]] |
[[Tiedosto:Petro Doroshenko 19.jpg|thumb|Petro Dorošenko, 1800-luvun maalaus.]] |
||
'''Petro Dorošenko''' ({{k-uk|Петро Дорошенко}}; [[1627]] [[Tšyhyryn]] – [[19. marraskuuta]] [[1698]] Jaropolets, lähellä [[Volokolamsk]]ia, [[Moskovan Venäjä|Venäjä]]) oli [[Hetmani|kasakkahetmani]] |
'''Petro Dorošenko''' ({{k-uk|Петро Дорошенко}}; [[1627]] [[Tšyhyryn]] – [[19. marraskuuta]] [[1698]] Jaropolets, lähellä [[Volokolamsk]]ia, [[Moskovan Venäjä|Venäjä]]) oli [[Hetmani|kasakkahetmani]] sekä venäläinen [[voivodi]] joka hallitsi [[Dnepr]]in länsipuolista [[Ukraina]]a vuosina 1665–1676.<ref name="IEU">Borys Krupnytsky, Oleksander Ohloblyn & Orest Subtelny: [http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CD%5CO%5CDoroshenkoPetro.htm Doroshenko, Petro] {{en}} ''Encyclopedia of Ukraine'' (1984), Internet Encyclopedia of Ukraine 2008, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto. Viitattu 29.1.2018.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CD%5CO%5CDoroshenkoPetro.htm|nimeke=Doroshenko, Petro|julkaisu=www.encyclopediaofukraine.com|viitattu=2024-04-11}}</ref> |
||
Petro Dorošenkon isoisä oli hetmani Myhailo Dorošenko. Petro Dorošenko osallistui [[H’melnytskyin kansannousu]]un vuodesta 1649 alkaen. Hetmani [[Bohdan H’melnytskyi]]n kuoleman jälkeisinä [[Raunioitumisen aika|valtataistelun vuosina]] hän kannatti [[kasakkahetmanaatti|kasakkahetmanaatin]] mahdollisimman laajan autonomian säilyttämistä ja oli mukana useissa neuvotteluissa [[Puola-Liettua]]n ja Venäjän kanssa. Hän oli kasakkarykmentin komentajana Tšyhyrynissä vuosina 1660–1663 ja [[Tšerkasy]]ssä vuonna 1665, jolloin hänet valittiin Puola-Liettuan alaisen Länsi-Ukrainan hetmaniksi. Dorošenko pyrki yhdistämään koko vanhan hetmanaatin H’melnytskyin aikaisiin rajoihin ja liittoutui [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnan]] kanssa Puolaa vastaan [[Puolan–kasakoiden–tataarien sota|aloittaen sodan]]. Kun Dneprin itäpuolista Ukrainaa Venäjän alaisuudessa hallinnut hetmani [[Ivan Brjuh’ovetskyi]] syrjäytettiin ja surmattiin kesäkuussa 1668, Dorošenko julistettiin koko Ukrainan yhteiseksi hetmaniksi, mutta hänen sotiessaan Puolaa vastaan venäläismieliset kasakat valitsivatkin pian Itä-Ukrainan hetmaniksi [[Demjan Mnohohrišnyi]]n. Koska Puola ja Venäjä olivat vahvistaneet Ukrainan jaon vuoden 1667 [[Andrusovon rauha]]ssa, Dorošenko solmi keväällä 1669 [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] sulttaanin kanssa liittosopimuksen. Liitto turkkilaisten kanssa ei saavuttanut kasakoiden suosiota, ja Dorošenkon vastustajat valitsivat myös Länsi-Ukrainaan kilpailevan vastahetmanin, [[Myhailo Hanenko]]n, jonka Puola tunnusti.<ref name="IEU" /> |
Petro Dorošenkon isoisä oli hetmani Myhailo Dorošenko. Petro Dorošenko osallistui [[H’melnytskyin kansannousu]]un vuodesta 1649 alkaen. Hetmani [[Bohdan H’melnytskyi]]n kuoleman jälkeisinä [[Raunioitumisen aika|valtataistelun vuosina]] hän kannatti [[kasakkahetmanaatti|kasakkahetmanaatin]] mahdollisimman laajan autonomian säilyttämistä ja oli mukana useissa neuvotteluissa [[Puola-Liettua]]n ja Venäjän kanssa. Hän oli kasakkarykmentin komentajana Tšyhyrynissä vuosina 1660–1663 ja [[Tšerkasy]]ssä vuonna 1665, jolloin hänet valittiin Puola-Liettuan alaisen Länsi-Ukrainan hetmaniksi. Dorošenko pyrki yhdistämään koko vanhan hetmanaatin H’melnytskyin aikaisiin rajoihin ja liittoutui [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnan]] kanssa Puolaa vastaan [[Puolan–kasakoiden–tataarien sota|aloittaen sodan]]. Kun Dneprin itäpuolista Ukrainaa Venäjän alaisuudessa hallinnut hetmani [[Ivan Brjuh’ovetskyi]] syrjäytettiin ja surmattiin kesäkuussa 1668, Dorošenko julistettiin koko Ukrainan yhteiseksi hetmaniksi, mutta hänen sotiessaan Puolaa vastaan venäläismieliset kasakat valitsivatkin pian Itä-Ukrainan hetmaniksi [[Demjan Mnohohrišnyi]]n. Koska Puola ja Venäjä olivat vahvistaneet Ukrainan jaon vuoden 1667 [[Andrusovon rauha]]ssa, Dorošenko solmi keväällä 1669 [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] sulttaanin kanssa liittosopimuksen. Liitto turkkilaisten kanssa ei saavuttanut kasakoiden suosiota, ja Dorošenkon vastustajat valitsivat myös Länsi-Ukrainaan kilpailevan vastahetmanin, [[Myhailo Hanenko]]n, jonka Puola tunnusti.<ref name="IEU" /> |
||
[[Puolan–Turkin sota (1672–1676)|Puolan–Turkin sodassa]] vuonna 1672 Dorošenko onnistui yhdessä turkkilaisten kanssa syrjäyttämään Hanenkon ja valloittamaan takaisin läntisen Ukrainan, josta Puola luopui [[Buczaczin rauha]]ssa samana vuonna. Vuonna 1674 suuri osa Dorošenkon upseereista siirtyi tukemaan Mnohohrišnyin seuraajaksi tullutta [[Ivan Samoilovytš]]ia, joka yritti vuorostaan yhdistää vanhan hetmanaatin idästä käsin. [[Venäjän–Turkin sota (1676–1681) |Seuranneessa sodassa]] venäläiset ja Samoilovytšin joukot saartoivat Dorošenkon Tšyhyryniin, mutta [[Kara Mustafa pašša]]n turkkilainen armeija pelasti hänet. Valtataistelusta tarpeekseen saanut Dorošenko luopui hetmaniudesta Venäjän tsaarin hyväksi [[Zaporožjen kasakat|zaporogikasakoiden]] atamaanin [[Ivan Sirko]]n välityksellä. Venäläiset jatkoivat silti sotaa häntä vastaan ja syyskuussa 1676 hän antautui Samoilovytšille Tšyhyrynissä. Dorošenko pakotettiin muuttamaan loppuiäkseen Venäjälle, mutta vannottuaan uskollisuutta tsaarille hän sai erilaisia suosionosoituksia. Vuosina 1679–1682 hän oli [[Kirov (Kirovin alue)|Vjatkan]] |
[[Puolan–Turkin sota (1672–1676)|Puolan–Turkin sodassa]] vuonna 1672 Dorošenko onnistui yhdessä turkkilaisten kanssa syrjäyttämään Hanenkon ja valloittamaan takaisin läntisen Ukrainan, josta Puola luopui [[Buczaczin rauha]]ssa samana vuonna. Vuonna 1674 suuri osa Dorošenkon upseereista siirtyi tukemaan Mnohohrišnyin seuraajaksi tullutta [[Ivan Samoilovytš]]ia, joka yritti vuorostaan yhdistää vanhan hetmanaatin idästä käsin. [[Venäjän–Turkin sota (1676–1681) |Seuranneessa sodassa]] venäläiset ja Samoilovytšin joukot saartoivat Dorošenkon Tšyhyryniin, mutta [[Kara Mustafa pašša]]n turkkilainen armeija pelasti hänet. Valtataistelusta tarpeekseen saanut Dorošenko luopui hetmaniudesta Venäjän tsaarin hyväksi [[Zaporožjen kasakat|zaporogikasakoiden]] atamaanin [[Ivan Sirko]]n välityksellä. Venäläiset jatkoivat silti sotaa häntä vastaan ja syyskuussa 1676 hän antautui Samoilovytšille Tšyhyrynissä. Dorošenko pakotettiin muuttamaan loppuiäkseen Venäjälle, mutta vannottuaan uskollisuutta tsaarille hän sai erilaisia suosionosoituksia. Vuosina 1679–1682 hän oli [[Kirov (Kirovin alue)|Vjatkan]] voivodina. Tsaari luovutti hänelle läänitykseksi Jaropoletsin alueen.<ref name="IEU" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 11. huhtikuuta 2024 kello 22.20
Petro Dorošenko (ukr. Петро Дорошенко; 1627 Tšyhyryn – 19. marraskuuta 1698 Jaropolets, lähellä Volokolamskia, Venäjä) oli kasakkahetmani sekä venäläinen voivodi joka hallitsi Dneprin länsipuolista Ukrainaa vuosina 1665–1676.[1][2]
Petro Dorošenkon isoisä oli hetmani Myhailo Dorošenko. Petro Dorošenko osallistui H’melnytskyin kansannousuun vuodesta 1649 alkaen. Hetmani Bohdan H’melnytskyin kuoleman jälkeisinä valtataistelun vuosina hän kannatti kasakkahetmanaatin mahdollisimman laajan autonomian säilyttämistä ja oli mukana useissa neuvotteluissa Puola-Liettuan ja Venäjän kanssa. Hän oli kasakkarykmentin komentajana Tšyhyrynissä vuosina 1660–1663 ja Tšerkasyssä vuonna 1665, jolloin hänet valittiin Puola-Liettuan alaisen Länsi-Ukrainan hetmaniksi. Dorošenko pyrki yhdistämään koko vanhan hetmanaatin H’melnytskyin aikaisiin rajoihin ja liittoutui Krimin kaanikunnan kanssa Puolaa vastaan aloittaen sodan. Kun Dneprin itäpuolista Ukrainaa Venäjän alaisuudessa hallinnut hetmani Ivan Brjuh’ovetskyi syrjäytettiin ja surmattiin kesäkuussa 1668, Dorošenko julistettiin koko Ukrainan yhteiseksi hetmaniksi, mutta hänen sotiessaan Puolaa vastaan venäläismieliset kasakat valitsivatkin pian Itä-Ukrainan hetmaniksi Demjan Mnohohrišnyin. Koska Puola ja Venäjä olivat vahvistaneet Ukrainan jaon vuoden 1667 Andrusovon rauhassa, Dorošenko solmi keväällä 1669 Osmanien valtakunnan sulttaanin kanssa liittosopimuksen. Liitto turkkilaisten kanssa ei saavuttanut kasakoiden suosiota, ja Dorošenkon vastustajat valitsivat myös Länsi-Ukrainaan kilpailevan vastahetmanin, Myhailo Hanenkon, jonka Puola tunnusti.[1]
Puolan–Turkin sodassa vuonna 1672 Dorošenko onnistui yhdessä turkkilaisten kanssa syrjäyttämään Hanenkon ja valloittamaan takaisin läntisen Ukrainan, josta Puola luopui Buczaczin rauhassa samana vuonna. Vuonna 1674 suuri osa Dorošenkon upseereista siirtyi tukemaan Mnohohrišnyin seuraajaksi tullutta Ivan Samoilovytšia, joka yritti vuorostaan yhdistää vanhan hetmanaatin idästä käsin. Seuranneessa sodassa venäläiset ja Samoilovytšin joukot saartoivat Dorošenkon Tšyhyryniin, mutta Kara Mustafa paššan turkkilainen armeija pelasti hänet. Valtataistelusta tarpeekseen saanut Dorošenko luopui hetmaniudesta Venäjän tsaarin hyväksi zaporogikasakoiden atamaanin Ivan Sirkon välityksellä. Venäläiset jatkoivat silti sotaa häntä vastaan ja syyskuussa 1676 hän antautui Samoilovytšille Tšyhyrynissä. Dorošenko pakotettiin muuttamaan loppuiäkseen Venäjälle, mutta vannottuaan uskollisuutta tsaarille hän sai erilaisia suosionosoituksia. Vuosina 1679–1682 hän oli Vjatkan voivodina. Tsaari luovutti hänelle läänitykseksi Jaropoletsin alueen.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Borys Krupnytsky, Oleksander Ohloblyn & Orest Subtelny: Doroshenko, Petro (englanniksi) Encyclopedia of Ukraine (1984), Internet Encyclopedia of Ukraine 2008, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Doroshenko, Petro www.encyclopediaofukraine.com. Viitattu 11.4.2024.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petro Dorošenko Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
