Tietokide
Tietokiteet ovat nettisivuja, jotka pyrkivät vastaamaan täsmälliseen kysymykseen keräämällä tietoja, näkemyksiä, arvoja ja muita perusteluja avoimesti joukkoistamalla siten, että tulos kestää kriittisen tieteellisen tarkastelun.[1] Tietokiteitä käytetään varsinkin yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevissa avoimissa arvioinneissa. Ne esittävät tämänhetkisen parhaan vastauksen rajattuun tutkimuskysymykseen.[2][3] Ne tuotetaan ja levitetään käyttäen joukkoistamista ja tieteellistä kritiikkiä.
Määritelmä ja periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietokiteet ovat nettipohjaisia tieto-olioita (käytännössä nettisivuja, joilla on tietty aihe), joita käytetään tieteellisen tiedon tuottamieen. Ne otettiin ensimmäisenä käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Suomessa vuonna 2007[4], silloin nimellä muuttuja ja myöhemmin ovariable (open variable). Tietokide-termiä käytettiin ensimmäisen kerran big dataa käsittelevässä artikkelissa vuonna 2015.[5]
Tietokiteiden tarkoitus on tuottaa nykyhetken tietojen pohjalta paras mahdollinen tieteellisesti tuettu vastaus (tai vastauksia) tarkkaan tutkimuskysymykseen ja samalla antaa tarpeeksi perusteluja kriittisen, järkiperäisen lukijan vakuuttamiseksi siitä, että vastaus on uskottava. Tämä antaa tietokiteille niille tyypillisen rakenteen: kysymys, vastaus ja perustelut. Jotta vastausten käyttäminen päätösten tukena ja muualla olisi mahdollisimman helppoa, ne julkaistaan oletusarvoisesti avoimena datana. Niitä käytetään etenkin avoimissa arvioinneissa, joiden tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Ne tuotetaan ja levitetään avoimesti hyödyntäen joukkoistusta ja tieteellistä kritiikkiä. Riitatilanteissa havaintoihin ja dataan pohjautuvat argumentit ovat vahvimpia.[6]
Avointa osallistumista tietokiteiden tuottamiseen ovat innostaneet Hartleyn ja Woodin kriteerit Aarhusin sopimuksen käyttöön oton arvioimiseksi[7] ja etenkin Weberin ja Tulerin seitsemän kategoriaa julkisen osallistumisen periaatteita.[8][9]
Yhteisymmärryksen sijaan tietokiteet tähtäävät jaetun ymmärryksen tuottamiseen, jolloin kaikki olennaiset näkökulmat ja faktat on esitetty sellaisella tarkkuudella, että kaikki osallistujat voivat nähdä, mistä asioista ollaan samaa mieltä, mistä erimieltä, ja miksi. On myös välttämätöntä, että tieteellisesti vääriksi todistetut näkemykset eivät vaikuta lopputulokseen, mutta ne näytetään perusteluissa toiston ja jo tehtyjen virheiden uudelleen tekemisen välttämiseksi. Tämä on olennainen osa päätöstuen lähestymistapaa nimeltä avoin päätöksentekokäytäntö, jossa tieto jäsennetään nimenomaan tietokiteiden avulla.[10][11]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietokiteet ovat laajassa käytössä Opasnetissä, joka on verkkotyötila avointen arviointien tekemiseen yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemiseksi. Metodi kehitettiin alun perin ympäristöterveyteen liittyvien arviointien tekemiseen, mutta sitä laajennettiin määrätietoisesti kattamaan vaikutusarviointeihin ja muihin päätöstuen osa-alueisiin. Tietokiteitä käytetään myös ilmastovahdissa kaupunkien ilmastotoimenpiteiden seuraamiseen.
On olemassa erilaisia tietokiteitä. Arvioinnit tuotetaan vastaamaan käytännöllisiin tietotarpeisiin liittyen oikeisiin tuleviin päätöksiin. Ne koostuvat muuttujista, jotka sisältävät vastauksia päätettävään asiaan liittyviin tieteellisiin kysymyksiin, esimerkiksi suunnitellun päätöksen terveysvaikutuksiin. On myös metodeja, jotka antavat tarkkoja ohjeita siihen, miten tuotetaan tietynlainen muuttuja, esimerkiksi tautikuormitusarvio. On tavallista, että tietokiteitä päivitetään jatkuvasti, kun uutta tietoa on saatavilla. Arvioinnit usein suljetaan päätösen tekemisen jälkeen, mutta niiden käyttämät muuttujat pidetään avoimina ja niitä käytetään muissa samankaltaisissa arioinneissa.[6]
Tietokiteiden standardisoitu rakenne mahdollistaa arviointimallien ja erilaisten internetsovellusten rakentamisen niiden varaan. Tämä pohjautuu ajatukseen, että vaikka sisältöä päivitetään, tietokide pysyy samanlaisessa tietokoneluettavassa muodossa, jolla on pysyvä URL. Rakenne myös mahdollistaa sen, että selkokielinen tiivistelmä, tekniset tiedot ja metadata asiantuntijoille, mahdollinen keskustelu sekä avoin data löytyvät kaikki samalta sivulta.
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin kritiikki tutkijoilta on ollut, että verkossa tehtävä yhteistyö vie aikaa oikealta työltä, eli käytännössä alkuperäisestä tutkimuksesta tulevien tieteellisten artikkelien laatimiselta. On myös esitetty epäilyksiä siitä, onko mahdollista tehdä korkealaatuista tieteellistä työtä, jos kuka tahansa voi osallistua, jopa ne, joilla on oma etu asiaan liittyen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tietokide Tieteen termipankki. Viitattu 3.8.2020.
- ↑ Avoin tiede:tietokide – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 3.8.2020.
- ↑ Jouni T. Tuomisto, Mikko V. Pohjola, Teemu J. Rintala: From insight network to open policy practice: practical experiences. Health Research Policy and Systems, 3.4.2020, nro 1, s. 36. PubMed:32245481. doi:10.1186/s12961-020-00547-3. ISSN 1478-4505. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Open risk assessment: a new way of providing scientific information for decision-making. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, B18/2007.[1]
- ↑ Tuomisto JT. Massadata kansanterveyden edistämisessä. Duodecim 2015;131:2179–87. URN:NBN:fi-fe201601071478
- ↑ a b Tuomisto JT. Tietokide. Opasnet, 2016. [2], katsottu 13.5.2016.
- ↑ Hartley N, Wood C: Public participation in environmental impact assessment – implementing the Aarhus Convention. Environmental Impact Assessment Review 2005, 25:319–340.
- ↑ Webler T, Tuler S: Fairness and Competence in Citizen Participation – Theoretical Reflections From a Case Study. Administration & Society 2000, 32:566–595.
- ↑ Pohjola MV, Leino O, Kollanus V, Tuomisto JT, Gunnlaugsdóttir H, Holm F, Kalogeras N, Luteijn JM, Magnússon SH, Odekerken G, Tijhuis MJ, Ueland O, White BC, Verhagen H. State of the art in benefit-risk analysis: Environmental health. Food Chem Toxicol. (2012) 50: 1: 40–55.[3]
- ↑ Tuomisto, Jouni T.; Pohjola, Mikko; Pohjola, Pasi. Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2014, 66–75. URN:NBN:fi-fe2014031821621
- ↑ Pohjola M, Tuomisto JT. Avoin päätöksentekokäytäntö. Opasnet, 2013. [4], katsottu 13.5.2016.