Thanatos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hypnos ja Thanatos, John William Waterhouse.

Thanatos (muinaiskreikaksi θάνατος) oli kreikkalaisessa mytologiassa kuoleman henkilöitymä, jonka roomalainen vastine oli Mors. Hän oli Nyksin, yön, ja Ereboksen, pimeyden, poika, sekä Hypnoksen, unen, kaksoisveli.[1] Varhaisissa lähteissä hänet kuvataan siivekkääksi hahmoksi, joka oli aseistautunut miekalla. Hänen kerrottiin olevan kykenemätön tuntemaan sääliä ja vihaavan jopa kuolemattomia jumalia.[2] Myöhemmin kun Elysion tuli vaihtoehdoksi sankareille ja hyveellisille, Thanatos muuttui kaunishahmoiseksi nuoreksi mieheksi. Thanatos yhdistettiin nimenomaan kivuttomaan kuolemaan — hänen kosketuksensa kerrottiin olleen hellä, kun taas hänen sisarensa Kerit olivat väkivaltaisen kuoleman henkiä.

Yleisesti ottaen Thanatos ei luovuttanut koskaan takaisin sitä, jonka kerran oli saanut käsiinsä. Tarustojen mukaan hänet saattoi kuitenkin joskus voittaa oveluudessa; temppu, jonka Sisyfos suoritti kahdesti. Kun Sisyfoksen tuli aika kuolla, hänen onnistui kahlita Thanatos tämän omiin kahleisiin ja estää siten ketään kuolemasta. Lopulta Ares vapautti Thanatoksen ja luovutti Sisyfoksen tälle, mutta jälleen Sisyfos huijasi Thanatosta ylipuhumalla Zeuksen päästämään hänet takaisin vaimonsa luokse.

Myös Admetos onnistui estämään Thanatoksen työskentelyä. Ensin Apollon sai kohtalottaret muuttamaan Admetoksen kohtaloa, jolloin Thanatos ei saanutkaan noudettua hänelle kuuluvaa ihmistä. Vaihtokauppana Admetoksen puoliso Alkestis menee hänen mukaansa miehensä puolesta — seikka, josta Thanatos hyvin happamasti Apollonille huomauttaa[3], mutta kun Thanatos on jo vienyt Alkestiin mukanaan, paikalle osuu Herakles, joka murheen murtaman Admetoksen kanssa puhuttuaan päättää hakea tämän puolison takaisin. Painin jälkeen Thanatos joutuu luovuttamaan hakemansa sielun Herakleelle, joka vie tämän takaisin miehensä luo.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hesiodos: Jumalten synty 211–225 (engl. käännös).
  2. Hesiodos: Jumalten synty 758-766 (engl. käännös).
  3. Euripides: Alkestis 1–76 (engl. käännös).
  4. Euripides: Alkestis 773–1161 (engl. käännös).