Thaba Bosiu
| Thaba Bosiu | |
|---|---|
 Thaba Bosiun pohjoisia rinteitä |
|
| Korkeus | 1 804 m |
| Sijaintitiedot | |
  Thaba Bosiu |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Sijainti |
 Lesotho |
Thaba Bosiu (joskus myös Thaba Bosigo) on vuori ja ylänkö Lesothossa sen pääkaupunki Maserun itäpuolella. Jyrkkien rinteiden suojaama ylänkö on ollut basothojen turvapaikka ja sitä pidetään myös Lesothon syntypaikkana. Nykyisin vuori on asumaton, mutta sillä on kylien jäänteitä ja sothopäällikköjen hautoja.[1] Paikka on Lesothon kansallismonumentti ja se on myös Lesothon aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thaba Bosiun vuori tai ylänkö sijaitsee Lesothon vuorien alarinteillä noin 50 kilometriä Caledonjoelta.[2] Sen korkeus merenpinnasta on noin 1 804 metriä. Pääkaupunki Maseru sijaitsee vuorelta noin 24 kilometriä länteen.[1] Thaba Bosiu kohoaa ympäröivästä laaksosta noin 100 metriä ja sen jyrkkien kallioiden reunustamalla huipulla on suhteellisen tasainen alue.[2] Alue on hiekkakiveä. Ylängön pinta-ala vuoren huipulla on noin 2 km².[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Thaba Bosiu voidaan kääntää "vuoreksi yöllä". Nimi liittyy sothopäällikkö Moshoeshoen ja hänen seuraajiensa saapumiseen tarinan mukaan yöllä vuonna 1824. Moshoeshoe seuraajineen etsi turvapaikkaa kaoottisen lifaqanen kaudella. Thaba Bosiu muodosti kallioineen luontaisen linnoituksen, jolle alkoi kerääntyä yhä enemmän pakenevia. Moshoeshoen seuraajista Thaba Bosiulla tuli basothoja.[2]
Afrikkalaisten heimojen välisten lifaqanen kauden sotien lisäksi Thaba Bosiu toimi turvana myös eurooppalaisilta. Britit yrittivät alistaa basothoja vuonna 1852 ja vuosina 1858–1868 käytiin sotia Oranjen vapaavaltion buureja vastaan. Moshoeshoe menetti huomattavan osan basothojen viljelykelpoisesta maasta buureille Thaba Bosiun sopimuksella vuonna 1866. Louis Wepener sai surmansa luodista hänen yrittäessään vallata Thaba Bosiuta 15. elokuuta 1865.[2]
Moshoeshoe kuoli vuonna 1870 ja hänen seuraajansa Letsie I siirsi valtakeskuksensa Matsiengiin. Moshoeshoen kolmas poika Masopa Moshoeshoe jäi vuorelle ja uhmasi siltä käsin Letsie I:n arvovaltaa. Lerotholi pisti lopulta lopun sedälleen valtaamalla vuoren 1898. Vuorelle aikanaan rakennetut puolustusvarustukset purettiin ja asukkaat siirrettiin muualle. Seuraavat parikymmentä vuotta vuori oli asumaton.[2]
Vuonna 1917 tuolloinen Basutomaan brittiläinen siirtomaahallinto alkoi maksaa vuoren ylläpidosta. Vuonna 1967 itsenäistynyt Lesotho julisti sen kansalliseksi monumentiksi. Vaikka vuori ei ole enää poliittinen keskus, se näyttelee tärkeää osaa kansallisessa identiteetissä. Se nähdään usein valtion syntypaikkana. Basothojen kansanperinteessä siihen on liitetty maagisia voimia. Se on samoista syistä myös ollut poliittisten hankkeiden lavaste. Moshoeshoe II:n koolle kutsumasta rukoustilaisuudesta syntyi verisiä yhteenottoja poliisin ja väkijoukon välillä joulukuussa 1966. Oppositio kokoontui vuorella vuoden 1998 levottomuuksien aikaan.[2] Vuorella ei ole nykyisellään asutusta.[1]
Thaba Bosiu on ollut Lesothon aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 2008.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Thaba Bosiu Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Scott Rosenberg, Richard F. Weisfelder, Michelle Frisbie-Fulton: Historical Dictionary of Lesotho, s. 384-387. New Edition. The Scarecrow Press, 2004. ISBN 0-8108-4871-6. (englanniksi)
- ↑ Thaba-Bosiu National Monument World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 19.3.2021. (englanniksi)