Teremnoi-palatsi
Terem-palatsi tai Teremnoi-palatsi (ven. Теремной дворец) on historiallinen rakennus Moskovan Kremlissä, joka oli Venäjän tsaarien pääasiallinen asunto 1600-luvulla. Sen nimi on johdettu kreikan sanasta τέρεμνον (eli "asunto"). Nykyisin rakennus kuuluu osana Venäjän presidentin virka-asuntoon eikä ole avoinna yleisölle.[1]
Iivana III:n määräyksestä italialainen arkkitehti Aloisio da Milano (Alevisio Novi) suunnitteli paikalle ensimmäisen kuninkaallisen palatsin vuosina 1499-1508. Rakennuksesta on säilynyt vain pohjakerros, ensimmäinen Romanov-suvun tsaari Mihail Fjodorovits rakennutti palatsin kokonaan uudelleen vuosina 1635-1636 muurarimestari Bažen Ogurtsovin, Antip Konstantinovin, Trefil Šarutinin ja Larion Ušakovin rakentamana.[1]
Rakennuskompleksi ja huonejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uutta rakennusta ympäröivät lukuisat lisärakennukset ja ulkorakennukset, kuten Pajareiden koroke, Kultainen portaikko, Kultainen kuisti sekä useita torneja. Palatsikompleksiin kuuluu myös useita aikaisemmin rakennettuja kirkkoja, kuten Neitsyt Marian syntymän kirkko 1360-luvulta.
Palatsissa on viisi kerrosta. Kolmannessa kerroksessa asuivat tsaaritar ja hänen lapsensa, neljännessä olivat tsaarin yksityishuoneet. Ylimmässä telttakattomaisessa kerroksessa pajariduuma kokoontui. Julkisivu on verhottu kokonaan tiilellä ja värillisillä laatoilla sekä maalattu kirkkaan punaisella, keltaisella ja oranssilla. Myös sisätilat oli maalattu, mutta alkuperäiset seinämaalaukset tuhoutuivat peräkkäisissä tulipaloissa, erityisesti Napoleonin sodan vuoden 1812 suuressa tulipalossa.
Terem-palatsin kolmea kerrosta ympäröi avoin galleria eli pylväskäytävä. Keskimmäisen kerroksen gallerian sisäänkäynti suljettiin myöhemmin Kultaisella ristikolla, joka on ainutlaatuinen esimerkki sepäntyöstä. Terem-palatsin itäpuolella on Kultainen etukuisti, joka johtaa toiseen kerrokseen tsaarin asuintiloihin. Keskellä rakennusta sijaitsevaa telttakattoista teremiä (ullakkokerros), ympäröi avoin ulkotila eli ylempi kivipiha.[1]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläinen perinteinen puuarkkitehtuuri näkyy rakennuksen porrastetussa rakenteessa, jossa ovat avoimet galleriat, terassit, kuistit ja portaat. Se edustaa kuitenkin uudenlaista tiilistä kerrostaloa, ja uutta on sisätilojen enfiladi huonejako eli yhdessä rivissä toisiinsa avautuva huonetilasarja, josta tuli tyypillinen myöhemmille palatseille.[1]
.jpg)
Monimutkainen jäsentely ja rikas julkisivukoristelu tekevät palatsista poikkeuksellisen koristeellisen: profiloidut pilasterit ikkunoiden välissä, kaiverruksilla ja majolikalla koristellut reunalistat, monimutkaiset valkokivikehyksiset punnuskaaret ja päätykolmiot, joissa on veistettyjä koristeita, laatat ja kaiverrukset avointen gallerioiden eli pylväskäytävävien suojaseinien koristeellisissa tiilissä ja kullattu katto, jotka kunnostettiin restauroinnissa vuosina 1966-1969. Kokonaisuudessaan palatsi antaa korumaisen vaikutelman.[1]
Alkuperäiset sisätilat, lukuun ottamatta yksittäisiä katkelmia, eivät ole säilyneet. Ne luotiin uudelleen 1600-luvun tyyliin taidemaalari Fjodor Solntsevin johdolla vuosina 1836-1837. Myöhemmin Kremlin suuren palatsin rakentamisen vuoksi tämä rakennusmuistomerkki sisällytettiin uuteen palatsimaisten rakennusten kompleksiin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teremnoi-palatsi Wikimedia Commonsissa
Uspenskin katedraali • Arkkienkelin katedraali • Neitsyt Marian Ilmestyskirkko • Kahdentoista apostolin kirkko • Lasaruksen ylösnousemuksen kirkko • Ihmeiden luostari • Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko • Iivana Suuren kellotorni • Tsaarin kello • Tsaarin kanuuna • Kremlin suuri palatsi • Fasettipalatsi • Teremnoi-palatsi • Kremlin kongressipalatsi • Senaatin palatsi • Kremlin arsenaali • Kremlin asehuone • Aarrekammio • Katedraaliaukio • Iivanan aukio • Kremlin muuri • Kremlin tornit • Kremlin nekropoli • Kremlin tähdet