Ted Dicks

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Edward "Ted" Dicks (5. toukokuuta 1928 Lontoo27. tammikuuta 2012) oli brittiläinen säveltäjä ja televisiokäsikirjoittaja, joka työskenteli opettajana ennen menestyksen saavuttamista West Endin teattereita varten tekemällään musiikilla.[1]

Dicks syntyi Pohjois-Lontoossa postin työntekijä Fred Dicksin ja tämän vaimon Violetin poikana. Hän opiskeli Hornsey College of Artissa ja vietti sitten kaksi vuotta Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien (Royal Air Force, RAF) palveluksessa. Tämän jälkeen Dicks pääsi stipendillä Royal College of Artiin, jossa alkoi hänen elinikäinen ystävyytensä tulevan kirjailija Len Deightonin kanssa. Dicks teki maalaustaidetta koko elämänsä ajan ja myi monia töitään, mutta keskittyi silti ensisijaisesti uraansa musiikin alalla. 1950-luvun puolessavälissä opettajana työskennellessään Dicks liittyi pohjoislontoolaiseen amatööriteatteriin, jota varten sävelsi ensimmäisen show'nsa (Let's Go Mad). Sille annettiin uusi nimi Look Who's Here! West Endissä pidettäviä esityksiä varten vuonna 1960.[1]

Dicks teki yhteistyötä Barry Cryerin kanssa muun muassa show'ssa, jossa tähtenä esiintyi Danny La Rue. Läpimurtonsa hän teki aloitettuaan yhteistyön näyttelijä, sanoittaja Myles Rudgen kanssa. Dicks ja Rudge tekivät yhdessä revyyn And Another Thing (1960), jossa esiintyivät Anna Quayle, Lionel Blair, Joyce Blair ja Bernard Cribbins. Vuonna 1962 Top 10 -hiteiksi pääsivät koomiset laulut "The Hole in the Ground" ja "Right Said Fred", jotka tuottaja George Martin tilasi Dicksiltä ja Rudgelta Cribbinsiä varten. Tämän jälkeen kaksikko teki vielä hitin "A Windmill in Old Amsterdam" (1965) Ronnie Hiltonia varten. Dicksin ja Rudgen lauluja levyttivät myös Chaim Topol, Jim Dale, Joan Sims, Petula Clark ja Val Doonican. Vuonna 1966 Dicksin ja Rudgen romanttinen balladi "Other People" julkaistiin Matt Monron hitin "Born Free" B-puolena. Vuonna 1967 Dicks ja Rudge tekivät kappaleita Kenneth Williamsia varten albumiin On Pleasure Bent.[1]

Dicks sävelsi vuonna 1969 uudet laulut, joita käytettiin televisiosarjassa Cribbins.[1] Hän laati myös lasten televisiosarjan Catweazle (1970–1971) teemamusiikin[1], musiikin elokuvaan Virgin Witch (1972) ja yhdessä Rudgen kanssa teemalaulun elokuvaan Carry On Screaming! (1966).[2] Käsikirjoittamassa hän oli saippuaoopperoita Compact ja Crossroads. Dicksin viimeiseksi yhteistyöksi Rudgen kanssa jäi musikaali Strip, joka tilattiin Coventryn Belgrade Theatreen 1970-luvun alkupuolella, mutta jota ei koskaan esitetty näyttämöllä. Dicks kuoli 83-vuotiaana. Hänellä oli vaimo Liz ja poika Adam.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Ted Dicks obituary The Guardian
  2. Ted Dicks BAFTA

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ted Dicks Internet Movie Databasessa. (englanniksi)