Tammikiitäjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tammikiitäjä
Marumba quercus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Kehrääjämäiset Bombycoidea
Heimo: Kiitäjät Sphingidae
Alaheimo: Smerinthinae
Suku: Marumba
Laji: quercus
Kaksiosainen nimi
Marumba quercus
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Levinneisyyskartta
Marumba quercus habitat map.png
Katso myös
 Commons-logo.svg Tammikiitäjä Commonsissa

Tammikiitäjä (Marumba quercus) on eteläeurooppalainen kiitäjäperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkonäöltään tammikiitäjä muistuttaa paljon lehmus- (Mimas tiliae) tai poppelikiitäjää (Laothoe populi), mutta on näitä kookkaampi. Siipiväli on 85–125 mm. Perhosen siipien väritys vaihtelee suuresti vaalean kellanruskeasta tummanruskeaan. Siiven poikki kulkee vaalea vyö, jota reunustavat tummanruskeat poikkiviirut eivät juuri mutkittele. Etusiiven takareunassa on kaksi tummanruskeaa täplää ja siiven ulkoreuna on voimakkaasti mutkitteleva. Takasiiven tyvessä on punaruskea laikku.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikiitäjän levinneisyys painottuu Etelä-Euroopassa Välimeren ympäristöön, Balkanille ja Anatoliaan. Sitä tavataan myös Marokossa.[1][3] Esiintymisalueellaan laji lentää kahdessa sukupolvessa. Ensimmäinen sukupolvi lentää touko-kesäkuussa ja toinen, pienempi sukupolvi elo-syyskuussa.[1]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on harvalukuinen eikä sen läsnäoloa ole helppo havaita. Se elää kuivilla ja aurinkoisilla rinteillä, joilla kasvaa nuoria tammia. Aikuiset perhoset piilottelevat lehvästössä tai rungolla ja tekeytyvät kuolleiksi lehdiksi. Niiden suuosat ovat surkastuneet käyttökelvottomiksi, eivätkä tammikiitäjät käy kukilla. Molemmat sukupuolet tulevat kuitenkin valolle.[1]

Naaras munii noin 100 munaa yksitellen lehtien alapinnoille ja suosii yksittäin kasvavia, tuuheita, nuoria puita. Toukka piilottelee oksalla lehtien joukossa. Perhonen talvehtii kotelona toukan huomattavan syvälle maan alle tekemässä kammiossa.[1]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää eri tammilajeilla, erityisesti korkkitammella (Quercus suber) ja rautatammella (Quercus ilex).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e http://tpittaway.tripod.com/sphinx/m_que.htm
  2. http://www.leps.it/SpeciesPages/MarumQuercus.htm
  3. a b Rougeot & Viette. Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. Tammi 1983 ISBN 9789513055851