Talo joen rannalla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talo joen rannalla
House by the River
Ohjaaja Fritz Lang
Käsikirjoittaja Mel Dinelli
Perustuu A. P. Herbertin romaanin The House by the River
Tuottaja Howard Welsch
Säveltäjä George Antheil
Kuvaaja Edward J. Cronjager
Leikkaaja Arthur D. Hilton
Pääosat Louis Hayward
Jane Wyatt
Lee Bowman
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Fidelity Pictures
Ensi-ilta 25. maaliskuuta 1950
Kesto 88 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Talo joen rannalla (House by the River) on Fritz Langin ohjaama yhdysvaltalainen film noir -elokuva vuodelta 1950. Elokuva perustuu A. P. Herbertin romaaniin The House by the River, josta käsikirjoituksen on tehnyt Mel Dinelli. Elokuvan pääosissa näyttelevät Louis Hayward, Jane Wyatt ja Lee Bowman

Langin edellinen elokuva Salaisuus oven takana oli menestynyt taloudellisesti huonosti, ja hänen arvostuksensa oli vähentynyt. Talo joen rannalla oli pienempi b-elokuva.[1] Se tuotti Yhdysvalloissa suhteellisen hyvin, mutta ei päässyt laajaan levitykseen Amerikan ulkopuolella, joten se on Langin vähemmän tunnettuja elokuvia.[2]

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat joen rannalle. Kirjailija Stephen Byrne työskentelee rannalla olevassa talossa. Hänellä on sisäkkö, jota hän lähentelee. Kun nainen vastustaa, hän kuristaa tämän hengiltä. Kriitikko löytää elokuvasta useita yhtäläisyyksiä elävään elämään. Byrnen veli on jalkapuoli, Langin veli sairasti psoriasista. Byrne on samalla tavalla julman omahyväinen kuin mistä Langia moitittiin. Byrnen ja hänen vaimonsa suhdetta häiritsevät aviorikokset samalla tavalla kuin Langin ja hänen vaimonsa. Lisäksi Langin vaimo kuoli epäselvissä oloissa, poliisitutkinnan mukaan ampumalla itseään rintaan, mutta myöhemmin on huhuttu Langin syyllisyydestä.[3]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänteväksi pienten puitteiden rikosmelodraamaksi luonnehditussa elokuvassa sävellaji on viritetty synkäksi. Häikäilemättömän tyypin nostamista keskeiseksi on pidetty mielenkiintoisena ratkaisuja, ja kriitiikissä kaivattiinkin enemmän kuvausta päähenkilön mielenliikeistä ja motiiveista.[4]

Elokuvan halpuus näkyy monissa kohdin, esimerkiksi lavasteissa, mutta kriitikko toteaa, että se jää taka-alalle elokuvan edetessä. Muun muassa joen käytössä on hienosti toteutettua symboliikkaa. Edestakaisin vellova vuorovesi kuvastaa pelkoa kiinnijäämisestä ja toisaalta julkisuuden tuottamasta riemusta ja epäilysten onnistuneesta torjunnasta.[3]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Louis Hayward  … Stephen Byrne  
 Lee Bowman  … John Byrne  
 Jane Wyatt  … Marjorie Byrne  
 Dorothy Patrick  … Emily Gaunt  
 Ann Shoemaker  … mrs. Ambrose  
 Jody Gilbert  … Flora Bantam  
 Peter Brocco  … Harry – kuolemansyyntutkija  
 Howland Chamberlain  … piirisyyttäjä  
 Margaret Seddon  … mrs. Whittaker – juhlavieras  
 Sarah Padden  … mrs. Beach  
 Kathleen Freeman  … Effie Ferguson – juhlavieras  
 Will Wright  … komisario Sarten  
 Leslie Kimmell  … mr. Gaunt  
 Effie Laird  … mrs. Gaunt  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • McGilligan, Patrick: Fritz Lang: The Nature of the Beast. New York: St Martins Press, 1997. ISBN 0-571-19175-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cairns, David: Felicitous Rooms: Fritz Lang's House by the River Senses of Cinema. Viitattu 27.4.2009. (englanniksi)
  2. McGilligan, s. 369
  3. a b Timo Peltonen, Syyllisyys velloo kahteen suuntaan, Helsingin Sanomat 11.3.2012 sivu C 15
  4. Lauri Lehtinen, Talo joen rannalla, Tv-maailma, 10/2012 sivu 9
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.