Täpläsoukkosiipi
| Täpläsoukkosiipi | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||
| Amata phegea Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||
 Täpläsoukkosiipi Wikispeciesissä |
Täpläsoukkosiipi[1] (Amata phegea) on laajalti Euroopassa tavattava pienehkö, mustavalkoinen perhoslaji. Se on tunnettu myös nimellä euroopansoukkokehrääjä.[2]
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Täpläsoukkosiipi on keskikokoinen ja huomattavan kapeasiipinen musta perhonen. Etusiivet ovat sinertävän mustat ja niissä on kuusi valkoista, melko läpikuultavaa laikkua. Takasiivissä laikkuja on kaksi tai kolme. Perhosen ruumis on lähes kokonaan musta ja sinisen metallinhohtoinen. Takaruumiin tyvessä ja keskellä on leveä keltainen poikkiraita, joka ulottuu lähes koko takaruumiin ympäri. Lisäksi keskiruumiin sivuilla on kaksi keltaista täplää. Tuntosarvet ovat mustat ja niiden kärkiosat ovat laajalti valkoiset.[2][3] Siipiväli on 35–40 mm.
Euroopassa tavattavat soukkosiipilajit muistuttavat suuresti toisiaan. Niillä esiintyy myös jonkin verran maantieteellistä muuntelua ulkonäössä, joten lajin varmistamiseksi on yleensä tarpeen tietää myös perhosen löytöpaikka. Turvallisin lajinmääritystapa on genitaalien tutkiminen.[2] Lisäksi varsin samannäköinen perhonen on punatäpliin kuuluva Zygaena ephialtes.
Levinneisyys ja lentoaika [muokkaa]
Täpläsoukkosiipeä tavataan eteläisessä Euroopassa Pyreneiden niemimaalta Ukrainaan, Lähi-Itään ja Kaukasukselle. Pohjoisimmillaan lajia tavataan paikoittain Saksan pohjoisosissa.[4] Se on osassa esiintymisaluettaan hyvin paikallinen mutta usein hyvin runsaslukuinen. Perhoset lentävät kesä-heinäkuussa.[2]
Suomessa tai muualla Pohjoismaissa täpläsoukkosiipeä ei tavata.
Elinympäristö ja elintavat [muokkaa]
Kuivillla, pensaikkosilla niityillä ja metsänreunustoilla elävä perhoslaji. Yksilöt lentävät päivisin, käyvät kukilla imemässä mettä ja etenkään naaraat eivät liiku häirittyinäkään.[4] Toukka talvehtii[5][6]
Ravintokasvi [muokkaa]
Toukka on polyfagi, jonka ravintokasveja ovat monet matalat kasvit, kuten ratamot (Plantago) ja voikukat (Taraxacum).[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Kimmo Silvonen
- ↑ a b c d e Rougeot & Viette. Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. Tammi 1983 ISBN 9789513055851
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b Portal für Schmetterlinge / Raupe (saksaksi)
- ↑ Catalogue of the Lepidoptera of Belgium (englanniksi)
- ↑ Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
