Sytokiniini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zeatiini

Sytokiniinit ovat kasvihormoneja, jotka edistävät solunjakautumista ja ehkäisevät lehtien kellastumista ja hedelmien kypsymistä. Sytokiniineja on myös muilla organismeilla: esimerkiksi Agrobacterium tumefaciens tuottaa sytokiniinejä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sytokiniinit löydettiin, kun tutkittiin mitkä aineet saisivat tupakan varren solut kasvamaan solukkoviljelmässä. Havaittiin, että sillin maidista saatu DNA aktivoi kasvua. Aktivoiva tekijä eristettiin ja nimettiin kinetiiniksi (C10H9N5O). Kinetiini on DNA:n hajoamistuote. Myöhemmin maissista löydettiin zeatiiniksi (C10H13N5O) nimetty aine, joka toimii kinetiinin tavoin. Zeatiini on yleisin kasvien sytokiniini. Nykyisin sytokiniineiksi lasketaan aineet, jotka vaikuttavat trans-zeatiinin (zeatiinin aktiivinen muoto) tavoin.

Kemiallinen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin sytokiniini zeatiini on kaksi rengasta sisältävä rakenne. Se voi esiintyä vapaana aminopuriinina, ribosidina, ribotidina tai glykosidina. Zeatiinin trans-muoto on aktiivisempi kuin sen cis-muoto. Zeatiinimäärä voidaan määrittää esimerkiksi immunologisilla menetelmillä.

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sytokiniinit säätelevät solusykliä. Ne saavat auksiinin kanssa solun siirtymään syklin S-vaiheeseen. Mikäli solussa on pulaa sytokiniineista, solusykli pysähtyy G2-vaiheeseen eikä etene mitoosiin.

Sytokiniini säätelee auksiinin kanssa kasvaako solukosta juuria, versoja vai kallusta. Sytokiniinin ja auksiinin määrät ja suhteet vaikuttavat kasvutulokseen. Ks. hormonien eri määrillä voidaan laboratoriossa saada samanlaisesta solukosta kasvamaan toisessa viljelmässä juuria ja toisessa versoa.

Sytokiniinit aiheuttavat apikaalidominanssin purkautumisen. Mikäli sytokiniineja lisätään hankasilmuihin, alkavat ne kasvattaa versoa vaikka normaalissa kasvissa kärkisilmusta erittyvä auksiini pitää hankasilmut levossa.

Sytokiniinit pidentävät lehtien ikää. Sytokiniineja liikatuottavien kasvimutanttien lehdet kukoistavat tavallisten kasvien kellastuessa. Kasvimutanttien lehdissä on myös enemmän klorofylliä. Sytokiniinit lisäämät ravintoaineiden kulkeutumista lehteen.

Sytokiniinit laajentavat soluja sirkkalehdissä, mutta estävät solujen laajenemista varressa ja juurissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tirri R. ym: Biologian sanakirja. 2001.
  • Taiz L. ja Zeiger E.: Plant Physiology (3. painos)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.